LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n työolobarometrin mukaan 42 prosenttia opettajista on harkinnut ammatin vaihtamista viime vuoden aikana. Nuorimmilla luku nousee lähelle puolta, eikä yli kolmannes usko jaksavansa nykyisellä työtahdilla eläkeikään saakka
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n työolobarometrin mukaan 42 prosenttia opettajista on harkinnut alan vaihtamista viime vuoden aikana. Luku on laskenut vuoden 2023 luvusta 48 prosentista, mutta pysyy yhä korkealla. Alle 51-vuotiaista alanvaihtoa on harkinnut noin puolet.
Peruskoulun opettajista alanvaihtoa on harkinnut 47 prosenttia, ja ammatillisen koulutuksen opettajista 44 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa luku on 40 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 39 ja lukiossa ja yliopistossa 37–38 prosenttia.
Kysely toteutettiin marraskuussa 2025, ja siihen vastasi 1 667 OAJ:n jäsentä.
Barometrin mukaan 38 prosenttia vastaajista ei usko jaksavansa nykyisellä työtahdilla eläkeikään saakka. Alle 31-vuotiaista näin arvioi peräti 52 prosenttia ja alle 50-vuotiaistakin 42 prosenttia. Yli 50-vuotiaat suhtautuvat omaan jaksamiseensa selvästi luottavaisemmin.
Työhönsä tyytyväisten osuus on samaan aikaan laskenut pitkällä aikavälillä: vuonna 2013 työhönsä oli tyytyväinen 82 prosenttia vastaajista, vuonna 2025 enää 71 prosenttia.
Haitallista työstressiä kokee usein 38 prosenttia vastaajista, kun vastaava luku muilla aloilla on työ- ja elinkeinoministeriön barometrin mukaan keskimäärin 19 prosenttia.
Opettajia kuormittavat erityisesti ristiriitaiset odotukset. Barometrin mukaan noin 40 prosenttia opettajista kokee, että eri ryhmien — työnantajan, huoltajien ja oppilaiden — ristiriitaiset vaatimukset vaikeuttavat työntekoa melko tai erittäin usein. Alle 31-vuotiailla osuus on vielä suurempi, 47 prosenttia. Naisopettajat arvioivat tilanteen kielteisemmäksi (41 %) kuin miesopettajat (28 %).
Ristiriitaisten odotusten taustalla on barometrin mukaan muun muassa huoltajien kasvava rooli. Ilmiötä kuvasi Helsingin Sanomille luokanopettaja Joanna Lukkarila, jonka mukaan huoltajien vaatimukset koulun aikatauluista ja sisällöistä ovat yleistyneet. Vaatimukset ovat osin mahdottomia toteuttaa yhdelle opettajalle kolmenkymmenen oppilaan ryhmässä.
Barometrin luvut osoittavat, että ongelma koskee erityisesti uransa alkupäässä olevia opettajia: lähes joka toinen alle 51-vuotias harkitsee lähtöä alalta, ja yli puolet nuorimmista epäilee jaksamistaan eläkeikään saakka. Pelkkä opettajankoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen ei tätä korjaa, jos valmistuva opettaja harkitsee lähtöä ennen kuin ehtii vakiintua ammattiinsa.
Kysymys ei siis ole enää siitä, saadaanko opettajia koulutettua riittävästi, vaan siitä, saadaanko heidät pysymään alalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy tuoreella Facebook-videollaan, miten vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu vaikuttaa opetukseen. Ei ainakaan myönteisesti, jos asiaa kysytään opettajilta, Grönroos sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut siitä, että jopa 40 prosenttia peruskoululaisista jättää kouluruoan syömättä. Tämä kertoo Strandmanin mukaan siitä, että kouluruokailussa on ongelmia, joihin tulee puuttua nopeasti. Lasten ravinto ei saa olla ideologinen kiistakapula eikä säästökohde.
Peruskoulun vuodesta 2006 lähtien romahtaneet PISA-tulokset puhuttivat tänään Ylen Huomenta Suomi -ohjelmassa, jossa aiheesta olivat keskustelemassa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.).
Pekka Aittakumpu haluaa varmistaa, että peruskoulusta ei lähde yksikään lapsi tai nuori, jolla ei ole riittäviä taitoja. Hän vaatii erityisluokkien palauttamista ja työrauhan turvaamista luokissa. Aittakumpu edellyttää myös, että koulut luopuvat turhanpäiväisistä hankkeista ja ideologisista ohjailuista, kuten avotiloista ja itseohjautuvuudesta.
Asiantuntija-arviot perusopetuslain uudistamisesta nostavat esiin huolen siitä, että esitetyt muutokset eivät riittävästi korjaa peruskoulun arviointijärjestelmän keskeisiä ongelmia. Erityisesti arvioinnin yhdenvertaisuus ja oppilaiden oikeusturva jäävät edelleen osin ilman ratkaisua, pohtii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.
Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.
Vantaan peruskouluissa on otettu käyttöön uusi linjaus, joka samalla kieltää oppilailta burkan ja niqabin käytön koko koulupäivän ajan. Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo perustelee päätöstä turvallisuussyillä ja oppilaiden tunnistettavuudella: koulun aikuisten on tiedettävä, ketkä koulussa liikkuvat.
Kouluhistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen ei sanojaan säästellyt Kansalaisinfon kouluaiheisessa seminaarissa, johon oli kokoontunut kansanedustajia useasta puolueesta, joukko opettajia ja rehtoreita ja muutamia elinkeinoelämän edustajia. - Viimeiset 20 vuotta lahjakkaan oppilaan asema suomalaisessa koulussa on huonontunut erityisen paljon. On hyvä, että nykyhallitus nyt kiinnittää huomiota sellaisiin koulun epäkohtiin, joista aiemmat hallitukset eivät ole olleet kiinnostuneita.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee kovin sanoin sitä, että media ja muut puolueet ovat heränneet maahanmuuton ongelmiin vasta nyt, pitkällä viiveellä. Perussuomalaiset on puhunut samoista asioista vuosikymmeniä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii koko hallitusta tulemaan perussuomalaisten linjalle ja antamaan yksiselitteisen viestin. Vaatimus syntyi sen jälkeen, kun MTV Uutisten Ceutassa vieraillut toimittaja kertoi laittomasti rajan ylittäneiden siirtolaisten tiedustelevan leirillä, saako Suomesta helposti turvapaikan. Toimittajan mukaan siirtolaiset esittivät kysymyksen toiveikkaaseen sävyyn.
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.
Brittiläisen Douglas Murrayn kirja maalaa lohduttoman muotokuvan Euroopan mantereesta, joka suorittaa itsemurhaa maahanmuutolla. Ellei politiikan suunta muutu, nykynuoret tulevat viettämään eläkepäivänsä muukalaisina kotimaissaan.
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.
Miekalla aseistautunut mies ryntäsi perjantaina iltapäivällä kouluun Keski-Ruotsin Fagerstassa. Machetella heilunut hyökkääjä haavoitti median tietojen mukaan useita ihmisiä. Poliisi taltutti hyökkääjän ampumalla. Uhrien tilasta ei ole tietoa.
Liiton omistama osakeyhtiö on myynyt valtion tuella rakennetut kohtuuhintaiset nuorisoasunnot asuntosijoittajille 20 vuotta ennen kuin niiden käyttörajoitusten oli määrä päättyä. Osakeyhtiön valtakunnallisiin jäsenjärjestöihin kuuluvat neljän eduskuntapuolueen nuorisojärjestöt. Samat puolueet ovat vaatineet valtiolta lisää panostusta kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
