LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut siitä, että jopa 40 prosenttia peruskoululaisista jättää kouluruoan syömättä. Tämä kertoo Strandmanin mukaan siitä, että kouluruokailussa on ongelmia, joihin tulee puuttua nopeasti. Lasten ravinto ei saa olla ideologinen kiistakapula eikä säästökohde.
Vuotta 1948 pidetään suomalaisen maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena. Kouluruokailu on yksi suomalaisen yhteiskunnan, hyvinvoinnin ja koulumenestyksen tärkeimmistä perusasioista.
– Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Tämän tulee näkyä myös käytännössä suomalaisissa kouluissa, kansanedustaja Jaana Strandman toteaa.
Monelle lapselle kouluruoka on päivän tärkein ja joskus jopa ainoa lämmin ateria. Siksi ruoan tulee olla ravitsevaa, täyttävää ja maistuvaa, jotta lapset jaksavat oppia, keskittyä ja voida hyvin koko koulupäivän ajan.
– Jopa 40 prosenttia koululaisista jättää kouluruoan syömättä. Tämä kertoo siitä, että kouluruokailussa on ongelmia, joihin tulee puuttua nopeasti. Samalla ruokahävikki kasvaa suureksi, kun valmistettua ruokaa jää syömättä suomalaisissa peruskouluissa, Strandman sanoo.
Strandmanin mukaan kasvavat lapset tarvitsevat riittävästi proteiinia, rautaa ja vitamiineja.
– Kotimaista lihaa ja kalaa olisi hyvä tarjota kouluissa ja päiväkodeissa kaksi tai kolme kertaa viikossa osana monipuolista ruokavaliota. Lasten ravinnosta ei pidä tehdä ideologista kiistaa eikä säästökohdetta, Strandman painottaa.
Hänen mukaansa lapset ja nuoret pitävät tavallisesta arkiruoasta.
– Makaronilaatikko, nakit ja muussi, kalapuikot, karjalanpaisti sekä porkkanaraaste ovat ruokia, jotka maistuvat monelle koululaiselle edelleen hyvin. Oppilaat tulee ottaa nykyistä paremmin mukaan kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen, Strandman toteaa.
Strandman korostaa myös lähiruoan merkitystä ja ruokailuympäristön rauhallisuutta.
– Kouluruoan raaka-aineet tulee kunnissa toteuttaa mahdollisimman paljon lähiruokana tukien paikallista ruoantuotantoa, suomalaisia maatiloja ja kotimaista työtä. Näin vahvistetaan myös huoltovarmuutta ja alueellista elinvoimaa, Strandman sanoo.
– Kouluruokailun tulee olla järjestetty myös rauhalliseksi. Kiire, melu ja levoton ruokailuympäristö heikentävät ruokailukokemusta ja voivat vaikuttaa siihen, että moni lapsi jättää syömättä. Rauhallinen ruokailu tukee hyvinvointia, oppimista ja hyviä käytöstapoja, Strandman painottaa.
– Kansallinen ruokastrategia tulee rakentaa kotimaisen ruoan, suomalaisen maatalouden, ravitsemuksen ja lasten hyvinvoinnin varaan, Strandman linjaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen vaatii muutoksia kouluruokailuun. Nieminen osallistui Ruoka-akatemian järjestämään kouluruokaa käsittelevään paneelikeskusteluun, jossa nousi esiin huolestuttava kehitys: yhä useampi lapsi ja nuori jättää koululounaan syömättä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman moittii Helsingin kaupungin linjausta, jonka mukaan kaupunki aikoo tarjota jatkossa lihaa päiväkodeissa ja kouluissa vain kerran viikossa. Strandmanin mielestä päätös heikentää lasten ravitsemusta ja perustuu ideologiaan, ei tutkimukseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kertoo Facebookissa perussuomalaisten jättäneen Lahden kaupunginvaltuustossa yhdessä muiden allekirjoittajien kanssa aloitteen kouluruokailun kehittämiseksi. Aloitteessa vaaditaan oppilaille laadukasta, maukasta ja monipuolista perus- ja arkiruokaa, jossa on lihaa, kalaa, kanaa ja läheltä tulevia kasviksia – ilman ideologista tuputusta.
Ylen perjantaina julkaisema juttu turvaruoasta kertoo, että Jyväskylässä noin sata lasta saa päiväkotiin tai kouluun erikseen sovittuja "turvaruokia", kuten nakkeja, kalapuikkoja tai pelkkää pastaa. Perussuomalainen historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon lehtori Sari Anttila Turusta pitää ilmiötä vaarallisena suunnanmuutoksena, joka sysää vastuun lasten ruokailusta vanhemmilta kouluille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen kouluruokailun kehittämiseksi. Nieminen painottaa, että kouluruokailu on olennainen osa suomalaista koulupäivää ja tasa-arvoista koulutusjärjestelmää, mutta sen houkuttelevuutta, rauhallisuutta ja ravitsemuksellista laatua täytyy vahvistaa, jotta yhä useampi lapsi ja nuori syö koululounaan päivittäin.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
