Perussuomalaiset tyytyväisiä saattohoidon asemaa vahvistavaan esitykseen – ”Jokaisella pitää olla oikeus hyvään hoitoon elämän loppuvaiheessa”

Käytännössä kyse on siitä, että silloin kun ihmisen sairaus ei ole enää parannettavissa ja elämä alkaa lähestyä loppuaan, hänen pitää saada tarvitsemansa hoito ajoissa ja yhdenvertaisesti, riippumatta siitä, missä päin Suomea hän asuu. Jatkossa palliatiivinen hoito ja saattohoito kirjataan selkeästi hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.

– Saattohoito on hyvin herkkä asia, joka koskettaa saattohoidossa olevien lisäksi heidän läheisiään. Jokainen ihminen ja elämäntilanne on erilainen, joten hoidossa tulisi aina huomioida henkilön yksilölliset tarpeet. Elämän viimeisten hetkien pitäisi olla mahdollisimman turvallisia, rauhallisia ja ihmisarvoisia. Siihen tarvitsemme osaavia ammattilaisia, joilla on riittävästi aikaa ja koulutus kohdata kuoleva ihminen ja hänen läheisensä, kansanedustaja Minna Reijonen muistuttaa.

Vapauttaa myös päivystyksen resursseja

Palliatiivisessa hoidossa ei ole kyse vain sairauden hoidosta. Tarkoitus on helpottaa ihmisen kokemaa kipua ja kärsimystä sekä huolehtia siitä, että ihminen pystyy elämään mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Kun kivunhoito on järjestetty hyvin, ihmisen ei tarvitse esimerkiksi sen vuoksi mennä jonottamaan päivystykseen.

– Kun ihminen on elämänsä viimeisessä vaiheessa, ei ole oikein, että hän joutuu turvautumaan päivystykseen siksi, ettei tarvittavaa hoitoa ole järjestetty oikeaan paikkaan. Hyvin järjestetty palliatiivinen hoito ja saattohoito voivat vähentää turhia päivystyskäyntejä ja samalla vapauttaa päivystyksen resursseja muille potilaille, kansanedustaja Pia Sillanpää toteaa.

Asuinpaikka ei saa vaikuttaa hoidon laatuun

Hyvä saattohoito edellyttää myös sitä, että eri palvelut toimivat yhteistyössä. Ihmisen ei pitäisi koskaan joutua tilanteeseen, jossa hoidon jatkuvuus tai laatu vaarantuu, jos hoitopaikka vaihtuu. Lisäksi on tärkeää, että palliatiivinen hoito ja saattohoito tulisi toteuttaa lähellä ihmisen omaa arkea.

– Lakiin tehtävä kirjaus on tärkeä askel, mutta lopulta ratkaisevaa on se, miten hyvä saattohoito toteutuu ihmisen arjessa. Asuinpaikka tai hyvinvointialue ei saa ratkaista sitä, millaista hoitoa ihminen elämänsä viimeisessä vaiheessa saa. Tarvitsemme toimivat hoitoketjut ja riittävän osaamisen myös kotihoitoon ja asumispalveluihin. Ihmisellä pitää mahdollisuuksien mukaan olla oikeus viettää elämänsä viimeiset hetket siellä, missä hän itse toivoo, kansanedustaja Mira Nieminen painottaa.

Hyvä saattohoito on ihmisten kohtaamista

Saattohoidossa hoitohenkilöstön rooli korostuu. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa annetaan esimerkiksi sairaaloissa, asumispalveluissa ja ihmisten omissa kodeissa. Siksi osaamista pitää löytyä myös kotihoidosta ja sosiaalihuollon asumispalveluista. Koulutusta on jo kehitetty, mutta sitä pitää jatkaa.

– Saattohoidossa ei riitä, että tiedämme, mitä pitäisi tehdä. Meillä pitää olla selvää, kuka saattohoitoa toteuttaa, ja ammattilaisilla pitää olla myös käytännön osaamista ja rohkeutta kohdata ihminen elämän kaikkein vaikeimmassa vaiheessa. Hyvä saattohoito on ennen kaikkea ihmisen kohtaamista, oli se sitten sairaalassa tai ihmisen kotona, kansanedustaja Anne Rintamäki sanoo.

Henkinen puoli huomioitava myös

Saattohoidossa onkin tärkeää huolehtia myös ihmisen ja lähipiirin henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Elämän loppuvaiheeseen voi liittyä paljon pelkoa, surua, epävarmuutta ja luopumista. Siksi saattohoidossa tulisi hoitaa ihmistä hänen fyysisten oireidensa, mutta myös hänen henkisten tarpeidensa näkökulmasta.

– Kun elämä on tulossa päätökseen, mielessä voi olla paljon kysymyksiä, pelkoa ja huolta. Silloin tarvitaan muutakin kuin hyvää kivunhoitoa. Tarvitaan ihmisiä, jotka kuuntelevat ja ovat läsnä. Myös läheisten henkisestä jaksamisesta pitää huolehtia. Saattohoidossa onkin tärkeää huomioida henkinen kestävyys, kansanedustaja Jaana Strandman toteaa.

Tavoitteena kärsimysten lievittäminen

Saattohoitoon liittyvän lainsäädännön uudistamista on odotettu pitkään. Kyse on asiasta, joka koskettaa tavalla tai toisella lähes jokaista suomalaista, joko oman elämän tai läheisen kautta.

– Saattohoidolla tarkoitetaan palliatiivisen hoidon loppuvaihetta, ja sen tavoitteena on kärsimysten lievittäminen ja arvokkuuden turvaaminen elämän lopun lähestyessä. Tämä on ollut Suomessa aivan liian pitkään retuperällä. Saattohoidossa on mahdollista antaa kärsimysten vähentämiseksi vahvaa kivunlievitystä ja tarvittaessa sedaatio. Onneksi saattohoito tulee nyt lakiin yhdenvertaisesti kaikille alueille, niin että suomalaiset voivat asuinpaikastaan riippumatta luottaa läheisensä saavan tarvitsemansa hoidon ja tuen elämänsä viimeisillä hetkillä, kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee.

Esityksessä tehdään samalla myös muita terveydenhuoltoon liittyviä muutoksia. Jatkossa oman terveysaseman voisi valita kolmen kuukauden välein, kun nykyisin valinnan voi tehdä kerran vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueiden pitäisi julkaista tieto erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutumisesta kuukausittain nykyisten neljän kuukauden sijaan.