Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on tuonut esiin kasvavan huolen siitä, että puutteellinen suomen kielen taito aiheuttaa vaaratilanteita hoivatyössä. SuPerin mukaan ongelmat näkyvät erityisesti lääkehoidossa, kirjaamisessa sekä asiakkaiden ja potilaiden ymmärtämisessä.
SuPerin mukaan vaaratilanteet ja läheltä piti -tapaukset ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti puutteellisen kielitaidon vuoksi.
– Hoitoalalla kielitaito ei ole mikään pikku muodollisuus, vaan aivan suoraan potilasturvallisuuteen liittyvä kysymys. Hoitajan täytyy ymmärtää potilasta ja kyetä kommunikoimaan selkeästi myös hätätilanteissa, Sara Seppänen toteaa.
Kärsijä on potilas ja suomalainen hoitaja
SuPer on vaatinut lähihoitajakoulutukseen palautettavaksi karsivia kielikokeita. Pakollisista kielikokeista luovuttiin vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä.
Seppäsen mukaan nykyinen tilanne kuormittaa myös muuta hoitohenkilökuntaa.
– Jos työyhteisössä joudutaan jatkuvasti paikkaamaan puutteellista kielitaitoa, se lisää kuormaa muiden työntekijöiden harteille, lisää virheitä ja työntekijöiden uupumista. Lopulta kärsijänä on potilas ja suomalainen hoitaja, joka koettaa toimia tulkkina ja paikata vaaratilanteita.
Seppänen korostaa, että kaikilla hoitoalalla työskentelevillä on oltava riittävä ammatillinen kielitaito ennen vastuullisiin tehtäviin siirtymistä.
– Potilasturvallisuudesta ei voida tinkiä työvoimapulan varjolla. Riittävä kielitaito on sekä potilaan että työntekijän oikeusturvan perusta.
