Artikkeli kuva

LEHTIKUVA

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu

03.08.2026 |16:15

22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Espanjan hallitus käynnisti huhtikuussa 2026 poikkeuksellisen laillistamisohjelman, joka koski maassa jo ennen vuodenvaihdetta asuneita paperittomia siirtolaisia ja johon jätettiin yli miljoona hakemusta.

EU-maiden sisäministerien kirjeessä nimetään Espanjan hallituksen toteuttama laittomien siirtolaisten joukkolaillistaminen yhdeksi Ceutan siirtolaiskriisin taustasyyksi. Kriisi alkoi, kun jopa 60 000 siirtolaista ylitti Marokosta Espanjan Ceutan autonomisen kaupungin rajan muutaman päivän sisällä heinäkuun lopussa. Espanjan viranomaisten mukaan yli 37 000 – 48 000 heistä on palautettu Marokkoon.

Epäluottamuslause Espanjalle

Kirje on tosiasiallisesti 22 jäsenmaan yhteinen kannanotto siitä, ettei Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan enää luoteta ulkorajan hallinnan takaajana. Jäsenmaa, joka laillistaa suuria määriä laittomia ja vastaa samalla EU:n ulkorajasta, on muiden silmissä riski koko Schengen-järjestelmälle.

Epäluottamus on muuttunut konkreettisiksi toimiksi. Italia keskeytti Schengen-yhteistyönsä Espanjan kanssa kuukaudeksi, sulkien meri- ja lentorajansa kolmansien maiden kansalaisilta. Suomen sisäministeri Mari Rantanen syytti Espanjaa ulkorajan valvonnan täydellisestä epäonnistumisesta. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen vaati arvioimaan kaikkia vaihtoehtoja, myös Schengen-yhteistyön keskeyttämistä.

Se, että jäsenmaat ovat valmiita rajoittamaan vapaata liikkuvuutta yhden jäsenmaan kanssa, on poikkeuksellinen askel. Espanja teki laillistamispäätöksensä yksin, ilman EU-tason koordinaatiota, ja maksaa siitä nyt hinnan muiden jäsenmaiden luottamuspulana.

Ranska ja Irlanti eivät allekirjoita

Kirjeen laativat Italia ja Tanska, ja siihen liittyi parikymmentä muuta jäsenmaata. Ranska, Portugali, Irlanti, Espanja ja Luxemburg eivät allekirjoittaneet kirjettä.

Kirjeessä vaaditaan tehokkaampaa laittoman maahanmuuton torjuntaa ja ulkorajojen vahvistamista. Siinä mainitaan vetovoimatekijänä toimiva politiikka — esimerkkinä ”erittäin suuren määrän laittomasti maassa olevien siirtolaisten laillistaminen”.

Muotoilu viittaa suoraan Espanjan muutama kuukausi sitten toteuttamaan laajaan laillistamisohjelmaan, vaikka maata ei nimetä erikseen.

EU-komissaari Magnus Brunner täsmensi asiaa julkisesti: Espanjan myöntämä työlupa ei anna oikeutta työskennellä muualla EU:ssa. Täsmennys jouduttiin tekemään, koska väärinkäsitys oli levinnyt laajalti.

Sánchez uhmaa enemmistöä

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez lähetti oman kirjeensä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costalle ja EU-puheenjohtajamaa Irlannin pääministeri Micheál Martinille. Kirjeessä Sánchez kutsuu osan jäsenmaiden reaktiota ”itsekkääksi, polarisoivaksi ja laittomaksi” ja vetoaa toistuvasti ”humanitaariseen oikeuteen” ja ”solidaarisuuden periaatteisiin”.

Espanja asettui näin avoimesti 22 maan linjaa vastaan sen sijaan, että hakisi sovittelevaa sävyä.

Espanja on rakentanut poikkeavan maahanmuuttolinjansa vuosien mittaan: laaja paperittomien laillistaminen muutama kuukausi sitten, avoin vastustus kolmansiin maihin perustettaville palautuskeskuksille ja toistuva vetoaminen humanitaarisiin periaatteisiin EU-pöydissä.

Ceuta ei luonut EU:n sisäistä ristiriitaa vaan paljasti sen. Kun lähes 60 000 ihmistä ylitti rajan parissa päivässä, muut jäsenmaat tulkitsivat sen vahvistukseksi epäilylle, joka niillä oli jo ennen kriisiä.

Ratkaisun esteet

Kiista ei ole ensisijaisesti oikeudellinen vaan poliittinen. Espanja on muodollisesti oikeassa siinä, ettei Ceuta kuulu Schengen-alueeseen eikä sen tapahtumat anna oikeudellista perustetta Schengen-yhteistyön keskeyttämiselle.

Italia osoitti kuitenkin, ettei muodollinen peruste ole tarpeen. Jäsenmaa voi keskeyttää kahdenvälisen yhteistyön poliittisella päätöksellä.

Tiistain kokoukselta ei ole realistista odottaa sitovaa ratkaisua, koska EU:n maahanmuuttopolitiikka vaatii käytännössä jäsenmaiden yksimielisyyttä. Todennäköisin lopputulos on jompikumpi kahdesta: joko Espanja tekee symbolisen myönnytyksen — esimerkiksi sitoutuu tiukempiin ehtoihin tulevissa laillistamispäätöksissä — tai kiista jää auki hiertämään EU-maiden välejä.

Sánchez on ollut EU:ssa lähes ainoa hallitusjohtaja, joka on julkisesti vastustanut kolmansiin maihin perustettavia palautuskeskuksia turvapaikanhakijoille. Espanjan linja poikkeaa selvästi siitä suunnasta, johon valtaosa EU:sta on viime vuosina siirtynyt.

Tiukka maahanmuuttopolitiikka on noussut yhä useamman jäsenmaan valtavirtaan hallituksen poliittisesta väristä riippumatta — esimerkkinä Tanskan sosiaalidemokraattinen hallitus, joka on ajanut EU:n tiukimpiin kuuluvaa maahanmuuttolinjaa. Espanja on tässä joukossa ainoa merkittävä poikkeus.

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomen uutiset logo

Perussuomalaiset Espanjan kaaoksesta: Rajat kiinni heti – Espanja ulos Schengenistä, jos se ei pysty turvaamaan ulkorajojaan

31.07.2026 |14:53
Suomen uutiset logo

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle

06.06.2026 |15:00

Viikon suosituimmat

Uusimmat

PS-Naiset 1/2026

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 3/2026

Mainos kuva

Lue lisää

Perussuomalainen 2/2026

Mainos kuva

Lue lisää