LEHTIKUVA/ARKISTO
Perussuomalaisen elinkeinoministeri Sakari Puiston mukaan Suomen pk-yritysten suhdannenäkymä on kääntynyt kokonaisuutena myönteiseen suuntaan. Erityisesti teollisuudesta tulee vahvoja kasvusignaaleja. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole vielä päässeet mukaan kasvuun.
Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat kohentuneet sekä viime kevääseen että vuoden takaiseen verrattuna. Yhä useampi yritys odottaa tilanteensa paranevan kuin heikkenevän, ilmenee tänään julkistetusta Pk-yritysbarometrista.
Useamman vuosineljänneksen jatkunut talouskasvu ja kohtuullisena pysynyt inflaatio ovat vahvistaneet luottamusta talouteen. Elinkeinoministeri Sakari Puisto kommentoi barometriä Helsingissä tänään pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Tämä pk-barometri on yleispositiivinen. Jos se yhdistetään muihin positiivisiin uutisointeihin, joita olemme nähneet aika paljon, niin yleiskuva on ihan positiivinen, Puisto toteaa.
Ministerin mukaan kasvua on tapahtunut bruttokansantuotteessa. Myös teollisuudesta on tullut viime aikoina myönteisiä uutisia.
– Jos katsotaan teollisuudesta tulleita uutisointeja, niin ne ovat olleet hyvinkin positiivisia. Siellä on kuulunut jopa 68 prosentin kasvua tilauskirjoissa, Puisto kertoo.
Hän nosti esiin erityisesti metalliteollisuuden menestyksen sekä Suomen Pankin tuoreen talousennusteen, jonka mukaan Suomen talous kasvaa 1,7 prosenttia tänä vuonna.
Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Päivi Puonti kuvasi pk-yritysten suhdannenäkymiä niin, että ne ovat kääntyneet parempaan päin ja odotettavissa on kohtuullista talouskasvua.
– Voi sanoa, että olemme päässeet pahimman yli, mutta emme ole vielä erittäin vahvassa noususuhdanteessa, Puonti toteaa.
Talousnäkymät vaihtelevat alueittain. Vahvimmat odotukset ovat pääkaupunkiseudulla, Lapissa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Heikoimmiksi näkymät jäävät Etelä-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa.
Toimialoista teollisuus erottuu vahvimpana. Rakentamisen näkymät ovat parantuneet eniten keväästä, mutta niiden taso on edelleen vaatimaton. Kaupassa tilanne on vaikein, mikä korostaa yksityisen kulutuksen merkitystä.
Pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen maltillista. Teollisuudessa investointeja lisäävien yritysten osuus on kuitenkin jo suurempi kuin investointeja vähentävien. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten investointiaikeet ovat vahvistuneet.
– Olemme saaneet positiivisia merkkejä Suomen talouden kasvusta kesällä ja alkusyksystä. Pk-yritysten investoinneissa tämä ei ikävä kyllä vielä näy selvästi yleisellä tasolla, mutta on ilo nähdä, että kasvuhakuisten pk-yritysten investointiodotuksissa näkyy jyrkkä nousu, Puisto sanoo.
Joka neljäs pk-yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Teollisuudessa osuus on noussut 42 prosenttiin, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Niistä pk-yrityksistä, jotka eivät vielä harjoita T&K-toimintaa, kolme prosenttia suunnittelee aloittavansa sen seuraavan vuoden aikana.
– Teollisuuden pk-yrityksistä T&K-toimintaa harjoittaneiden osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä viime vuodesta. Tämä heijastaa hyvin talouden positiivista virettä, Puisto toteaa.
Rekrytointiaikeissa muutos on ollut vähäinen. Pk-yrityksistä 15 prosenttia aikoo lisätä henkilöstöään ja 11 prosenttia vähentää sitä. Kolme neljästä aikoo pitää henkilöstömäärän ennallaan.
– Työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan vielä odottamaan. Pk-yritykset ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia työntekijöitä ennen selvää ja pysyvää kysynnän elpymistä, Puonti selvittää.
Hänen mukaansa pk-yritysten kasvuhalukkuus ei ole viime vuosien kriiseissä romahtanut, vaan pitkän aikavälin lasku näyttää pysähtyneen. Taso on silti yhä selvästi alempana kuin 2010-luvun vahvimpina vuosina.
Rahoituksen saatavuus ja hinta jarruttavat edelleen pk-yritysten kasvua. Barometrissä 42 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä kertoi, ettei ollut saanut tai hakenut rahoitusta tarpeestaan huolimatta. Vuonna 2021 osuus oli 25 prosenttia.
– Pk-yritysten luottamus talouskehitykseen on vahvistunut, mutta teollisuutta lukuun ottamatta myönteinen kehitys ei vielä näy riittävästi investoinneissa. Talouskasvun kannalta olisi tärkeää, että investointeja ei jätetä tekemättä rahoitukseen liittyvien esteiden vuoksi, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Noin joka viides pankkirahoitusta saanut yritys tarvitsi Finnveran takausta. Teollisuudessa osuus oli 49 prosenttia ja voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä 37 prosenttia. Pienimmät yritykset käyttivät ulkoista rahoitusta keskimääräistä vähemmän.
– Pienimpien yritysten mahdollisuudet hyödyntää ulkoista rahoitusta ovat edelleen muita rajallisemmat. Siksi Finnveran mikroyrityslainalla pyritään vastaamaan tähän rahoitustarpeeseen ja täydentämään rahoitusmarkkinoita. Pienten yritysten kasvulle on tärkeää luoda edellytyksiä, sillä niistä rakentuu tulevaisuuden yrityskanta, Kotamäki kertoo.
Pk-yritysbarometriin vastasi noin 4 400 yritystä viime kesäkuun puolivälin ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana. Barometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Julkisiin hankintoihin on tulossa uudistus, jolla hallitus haluaa avata miljardiluokan tarjouskilpailuja nykyistä enemmän pk-yrityksille sekä lisätä kilpailua ja läpinäkyvyyttä julkisten varojen käytössä. Suomessa julkiset toimijat tekevät hankintoja vuosittain noin 38 miljardilla eurolla.
Pienten ja keskisuurten yritysten näkymissä on varovaisia merkkejä paremmasta, mutta kasvu ei vielä ole kunnolla käynnistynyt. Investoinnit ovat miinuksella ja rahoitus rajoittaa kasvua. Tekoälyn hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat kuitenkin Euroopan huipulla ja tämä lupaa hyvää.
Tuore Yrittäjägallup osoittaa, että henkilöauto on pk-yritysten ylivoimaisesti tärkein työmatkaväline. Peräti 82 prosenttia yrittäjistä käyttää autoa työmatkoihin, ja lähes joka neljännessä yrityksessä matkustetaan päivittäin. Rakentamisen alalla liikkuminen on erityisen vilkasta, kun taas palvelualoilla matkoja kertyy vähemmän.
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan hieman kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä.
Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.
Kasvuluvuissa on ollut positiivista virettä jo hyvän aikaa, ja monilla aloilla vientimarkkinoilla Suomelle on kovaa kysyntää. Kasvun tuleva suuruusluokka riippuu siitä, kuinka hyvin Suomi saa valjastettua kaiken tämän potentiaalin käyttöön, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto toteaa.
Sähköjärjestelmä on Suomelle merkittävä kilpailuetu ja arvokasta varallisuutta. Perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto muistuttaa Aamulehden mielipidekirjoituksessaan, että edullinen ja vakaa sähkö luo pohjan teollisuuden investoinneille ja kuluttajien arjelle, minkä vuoksi verkkoa on suojeltava ja sen käyttöä kontrolloitava kansallisen edun mukaisesti.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on vastaanottanut datakeskuksilta liityntäkyselyjä 100 gigawatin edestä. Vuodessa kyselyiden määrä on lähes kolminkertaistunut. - Vaikka vain pieni osa tästä toteutuu, vaikutus sähkömarkkinaamme on suuri ottaen huomioon, että Suomen sähköntuotanto huippukulutuksella on noin 16 gigawattia, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto vertaa.
Helpon globalisaation aika on väistymässä. Geopolitiikka sekä kilpailu teknologiasta ja raaka-aineista ovat siirtäneet perustuksia, sanoo elinkeinoministeri Sakari Puisto. Jatkossa Suomen pitää pärjätä kahdessa asiassa yhtä aikaa: kestää kriisejä ja rakentaa sellaista teknologista etumatkaa, jota muut eivät voi helposti kopioida.
Tuoreet kasvuluvut kertovat hyvästä vireestä. Perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee niin vahvuuksia kuin kehittämiskohteitakin Suomen talouskasvun kirittämiseksi.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.
Ruotsin moskeijoissa kaikuu nyt sosialidemokraattinen kutsuhuuto. Samaan aikaan muslimien nokkamiehet kehottavat somessa äänestäjiä karttamaan ruotsidemokraatteja ja ylipäänsä oikeiston Tidö-puolueita. Näin uskonto on valjastettu vasemmiston vaalityöhön.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu arvostelee vihervasemmiston näkemyksiä, joissa liikkumista ja itsestä huolehtimista pidetään merkkinä haitallisesta oikeistolaistumisesta. Aittakummun mukaan liikuntaharrastukset opettavat ihmiselle kärsivällisyyttä sekä tavoitteellisuutta, ja hän kannustaa suomalaisia ottamaan itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan valtion jatkuvan holhouksen sijaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi voimakkaasti Ruotsin vasemmistopuolueen vaalimenestystä ja europarlamentaarikko Li Anderssonin suhtautumista siihen. Purra kuvaa, että vasemmiston vaalimenestys nojasi maahanmuuttajaääniin, moskeijoiden kannustukseen sekä ehdokkaiden antisemitismiin ja Hamas-myönteisyyteen.
Ruotsissa käydään valtiopäivävaalit sunnuntaina. Asetelmat ovat kutkuttavat. Monet pitivät sosiaalidemokraattien vaalivoittoa vielä kesällä itsestäänselvyytenä, mutta oikeistoblokki on tehnyt veret seisauttavan loppukirin.
Demareilla valtiopäivävaalit menivät historiallisen huonosti ja myös ruotsidemokraatit ottavat takapakkia. Näin siis SVT:n ennusteen mukaan. Vasemmisto- ja oikeistoblokit ovat käytännössä tasoissa, kun lasketaan puolueiden mahdollinen paikkaluku valtiopäivillä.
Eduskunnan eilisellä kyselytunnilla edustajat keskustelivat muun muassa koulujen tilanteesta, jota äskettäin ilmestyneet PISA-tutkimuksen tulokset kuvaavat. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas totesi puheenvuorossaan, että perussuomalaisena kokee usein saman tunteen maailman menoa katsoessa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Merja Rasinkangas ja Kike Elomaa vaativat toimenpidealoitteessaan halal-lihan tuotannon, tuonnin ja myynnin kieltämistä Suomessa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
