PS ARKISTO
Julkisiin hankintoihin on tulossa uudistus, jolla hallitus haluaa avata miljardiluokan tarjouskilpailuja nykyistä enemmän pk-yrityksille sekä lisätä kilpailua ja läpinäkyvyyttä julkisten varojen käytössä. Suomessa julkiset toimijat tekevät hankintoja vuosittain noin 38 miljardilla eurolla.
Eduskunnan talousvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä julkisia hankintoja koskevan lain uudistamiseksi. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muutettuna.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila pitää uudistusta merkittävänä kilpailun lisäämisen kannalta. Hänen mukaansa uudistukseen kuuluu myös julkisten hankintojen läpinäkyvyyden lisääminen. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että julkisomisteisten sidosyksiköiden ostot ja rahankäyttö olisivat aiempaa avoimemmin nähtävillä. Sidosyksiköillä tarkoitetaan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen omistamia yhtiöitä.
– Hankintalain muutokset parantavat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Lisäksi on tärkeää, että sidosyksikköjen ostolaskudata saatetaan julkiseksi. On korkea aika vapaalle kilpailulle, Junnila sanoo.
Valiokunnan mietinnössä korostetaan, että julkiset hankinnat muodostavat huomattavan osan Suomen kansantaloudesta, minkä vuoksi niitä tulee hyödyntää myös talouskasvun vauhdittajana.
Mietinnön mukaan EU:n hankintadirektiivit ja kansallinen hankintalainsäädäntö pyrkivät ohjaamaan hankintayksiköitä tekemään hankintoja kustannustehokkaasti sekä hyödyntämään markkinoiden kilpailua mahdollisimman tehokkaasti.
Valiokunta painottaa myös innovatiivisten hankintojen merkitystä. Mietinnössä todetaan, että julkiset hankinnat ovat edistäneet muun muassa vähäpäästöisten teknologioiden kehitystä, digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamallien syntymistä.
Uudistuksen keskeisiä muutoksia ovat sidosyksikköjä koskevan sääntelyn kiristäminen, hankintojen markkinakartoituksen kehittäminen sekä hankintojen pilkkominen pienempiin osiin ja uudelleenkilpailuttaminen.
Valiokunnan mukaan uudistuksen vaikutukset voivat olla erilaisia eri puolilla Suomea. Valiokunta pitää tärkeänä, että erityisesti pienten kuntien ja kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien alueiden palvelujen saatavuutta seurataan tarkasti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pienten ja keskisuurten yritysten näkymissä on varovaisia merkkejä paremmasta, mutta kasvu ei vielä ole kunnolla käynnistynyt. Investoinnit ovat miinuksella ja rahoitus rajoittaa kasvua. Tekoälyn hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat kuitenkin Euroopan huipulla ja tämä lupaa hyvää.
Tuore Yrittäjägallup osoittaa, että henkilöauto on pk-yritysten ylivoimaisesti tärkein työmatkaväline. Peräti 82 prosenttia yrittäjistä käyttää autoa työmatkoihin, ja lähes joka neljännessä yrityksessä matkustetaan päivittäin. Rakentamisen alalla liikkuminen on erityisen vilkasta, kun taas palvelualoilla matkoja kertyy vähemmän.
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan hieman kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä.
Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela nostaa esiin perusongelman, josta yrittäjät ovat toistuvasti kertoneet: pankeista on vaikea saada rahoitusta. Hallituksen nyt tekemä uudistus korjaa ongelmaa.
Viikon suosituimmat
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".
BBC:n tuore artikkeli kertoo afganistanilaisista isistä, jotka myyvät tyttäriään köyhyyden vuoksi. Yksi artikkelissa haastateltu isä kertoo olevansa valmis myymään yhden 7-vuotiaista kaksostyttäristään perheen elättämiseksi. Toinen BBC:n haastattelema isä kertoo puolestaan myyneensä 5-vuotiaan tyttärensä sukulaiselleen saadakseen rahat hänen sairaanhoitokuluihinsa. Artikkelin mukaan tytön on määrä mennä naimisiin 10-vuotiaana.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.
Länsimaiden yhteinen ongelma on siinä, että pääomapiirit ja yrityslobbarit ajavat massamaahanmuuttoa kuin käärmettä pyssyyn palkkojen polkemiseksi. Näin sanoi Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance arvioidessaan Lontoossa järjestettyä valtavaa maahanmuuttokriittistä mielenosoitusta. Vance haluaa rohkaista kaikkia omilla aivoillaan ajattelevia brittejä puolustamaan perinteistä kulttuuriaan ja omaa, turvallista asuinympäristöään.
