Purra: Ammattiliittojen kritiikki palkka-avoimuudesta ei osu maaliin – direktiivin täysi toteutus olisi sotkenut TES-järjestelmän ja johtanut tuhansiin irtisanomisiin

Palkka-avoimuusdirektiivin vieminen lainsäädäntöön toteutetaan minimivaatimuksin. Viime kauden epäonnistunut EU-vaikuttaminen on ollut tämänkin direktiivin taustalla, sillä EU-sääntely ei ymmärrä riittävällä tavalla suomalaista TES-järjestelmää. Valtiovarainministeri Riikka Purran mielestä sen alkuperäiset keinot ovat väärät ja jopa tuhoisat.

Purran mukaan Suomessa on jo olemassa toimiva ja laajasti hyväksytty mekanismi työn arvon määrittämiselle:

– TES-järjestelmä on sukupuolineutraali ja tasa-arvoinen, ja se rakentuu yleisesti hyväksytyille vaativuusarvioinneille ja objektiivisille kriteereille. Naisille ja miehille on nykyisinkin maksettava samaa palkkaa. Sukupuolten palkkaero selittyy valtaosin sillä, että miehet hakeutuvat teknisemmille aloille ja naiset hoiva-aloille. Naiset kantavat myös enemmän hoivavastuuta, minkä lisäksi tilastoissa näkyy selittämätön ero.

EU:lla väärät lääkkeet

Tätä selittämätöntä eroa on kuitenkin Purran mukaan EU:ssa lähdetty etsimään väärin keinoin. Viime vuoden lakiesitysluonnoksissa esitettiin, että työnantajan olisi pitänyt vertailla eri alojen ja eri TES-sopimusten eri tehtäviä keskenään. Tämä ei olisi palvellut ketään – ei työntekijää, ei työnantajaa eikä tasa-arvoa.

– Jos työn arvo määritettäisiin vaikka kuormituksen perusteella ilman TES-järjestelmää, edessä olisi vaikea tilanne. Saman kaupungin palveluksessa oleva lähihoitaja tai varhaiskasvatuksen työntekijä saa oikeaa palkkaa oman TES:nsä mukaan. Silti hän saattaa tienata vähemmän kuin miespuolinen kiinteistönhoitaja, vaikka työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus on yhtä suuri tai suurempi.

– Kumpikin saa oman TES:nsä mukaista palkkaa, mutta toisen ansio on järjestelmien erojen vuoksi korkeampi. Asia herättää eettisiä kysymyksiä palkkaerojen syistä, mutta niiden tasaaminen korkeamman palkan mukaan ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, Purra toteaa.

Palkkamenot nousisivat sadoilla miljoonilla

Jos valtio, kunnat ja hyvinvointialueet velvoitettaisiin tasapalkkaukseen kuormituksen perusteella, vaikutukset julkiseen talouteen olisivat massiiviset. Palkkamenot nousisivat heti sadoilla miljoonilla euroilla. Edes paremmin voivan julkisen talouden velkaantumiskehitys ei yksinkertaisesti kestäisi tällaista uudelleenarviointia. Palkathan eivät harmonisoinnissa koskaan laske, suunta on vain ylöspäin.

– Samalla kunnissa ja hyvinvointialueilla ei ole käytännössä mitään liikkumavaraa, sillä hoitajamitoitukset, palvelut ja henkilöstömäärät ovat jo nyt kireän talouden alla. Seurauksena olisi tuhansien työntekijöiden irtisanomisia, Purra kertoo.

– Itse asiassa vähän tähän tapaan hyvinvointialueilla on juuri käynyt. Palkat ovat julkisella puolella nousseet huomattavasti reippaammin kuin yksityisellä sektorilla, ja erityisesti hyvinvointialueiden kohdalla sen näkee. Jos näin ei olisi tapahtunut, enemmän rahaa olisi käytössä palveluihin ja useampiin työntekijöihin.

TES-järjestelmä ei syrji ketään

Vastaavasti työnantajat olisivat hankalasta tilanteesta johtuen ryhtyneet välittömästi kiertämään ongelmaa yhtiörakenteen muutoksilla. Kunnat ja suuret työnantajat olisivat alkaneet eriyttää teknisiä toimintoja, ruokapalveluja, siivousta ja varhaiskasvatusta omiin yhtiöihinsä. Kunnassa kiinteistönhoidon siirtäminen osakeyhtiöön tarkoittaa, ettei kiinteistönhoitajien palkkoja voi enää verrata kunnan omiin hoivatyöntekijöihin samanarvoisen työn perusteella. Toinen keino suojautua olisi ollut ulkoistaa korkeampipalkkaiset toiminnot kokonaan yksityisille palveluntuottajille.

– Mikäli hallitus olisi toteuttanut tasa-arvoväen vaatimukset, olisivatko ammattiliitot olleet sitten tyytyväisiä lopputulokseen?

Purran mukaan hallituksen lähtökohtana on työntekijöiden ja työnantajien perusoikeus sopia palkoista keskenään.

– Suomessa vallitsee sopimusvapaus, ja sen synnyttämä TES-järjestelmä on tasa-arvoinen eikä syrji ketään, Purra päättää.