Paikalliseen sopimiseen suuri loikka -”Perussuomalaisille oli kynnyskysymys myös se, että yleissitovuudesta pidetään kiinni”

Lakiluonnos paikallisen sopimisen edistämisestä on toimitettu lainsäädännön arviointineuvostoon, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.

Paikallisen sopimisen lisääminen on yksi hallituksen uudistuksista, joilla kehitetään Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Hallituksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen toteaa, että nyt on tehty suuri loikka paikallisen sopimisen ympäristössä.

– Hallitusneuvotteluissahan paikallisesta sopimisesta sovittiin siten, että yleissitovilla aloilla järjestäytymättömillä työnantajilla työskenteleville taataan samat mahdollisuudet sopia paikallisesti kuin järjestäytyneilläkin työnantajilla työtä tekevillä. Nyt saadaan paikallinen sopiminen mahdolliseksi kaikilla yksityisen sektorin työpaikoilla.

Luottamusmies tai luottamusvaltuutettu

Käytännössä asioista sovitaan kahdella eri tavalla, kertoo Piisinen.

– Järjestäytyneessä työpaikassa työntekijöitä edustaa luottamusmies. Sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole järjestäytyneitä palkansaajia, neuvotteluissa työnantajan kanssa heitä edustaa työntekijöiden itsensä valitsema luottamusvaltuutettu.

– Teoriassa sekin on mahdollista, että edustajana on molemmat, jos yrityksessä on sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työntekijöitä.

Ei keltaisia liittoja

Piisinen muistuttaa, että tarkoituksena on myös estää ns. keltaisten liittojen syntyminen.

– Sellaisilla aloilla, joilla ei ole valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta, paikallisen sopimisen neuvotteluissa työntekijöitä edustaa aina valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys. Tällä kirjauksella pyritään estämään näennäisten, niin sanottujen keltaisten ammattiliittojen perustaminen, jotka eivät välttämättä aja lainkaan työntekijöiden etua.

– Tämä kirjaus oli hallitusneuvotteluissa muuten puhtaasti perussuomalaisten vaatimus. Tämän mennessä lakiin, voidaan laki nimetä perustellusti Lex Putkoseksi. Tämä oli nimittäin Matti Putkosen ehdoton vaatimus, Piisinen kertoo.

Yleissitovuus säilyy

– Perussuomalaisille oli kynnyskysymys myös se, että yleissitovuudesta pidetään kiinni paikallisessa sopimisessa. Tätä taustaa vastaan tuntuu omituiselta, että ammattiliitot ja SDP ovat hyökänneet niin voimakkaasti perussuomalaisia vastaan.

– Mutta tärkeintä on huomata se, että hallituksen esitys on suuri loikka paikallisen sopimisen ympäristössä.