Jani Mäkelän resepti Itä-Suomen elinvoimaan: Kaksoisraide, metsäteollisuus ja kädentaidot

Järviradion Työmiehen tuumaustunti -ohjelmassa vieraillut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä nostaa esille keinoja, miten itäinen ja Kaakkois-Suomi pidetään asuttuna ja hengissä eikä vain turvallisuusvyöhykkeenä.

− Täytyy turvata perusteollisuuden edellytykset eli logistiikka. Se, että meillä kulkevat junat ja autot ja että saamme materiaalit tehtaaseen ja sieltä ulos. Ja että meillä on sähköä, ja saadaan tänne siirtolinjoja. Näiden asioiden toteuttamiseen ei tarvita mitään hopealuotia tai taikatemppua.

Mäkelä nostaa esille alempiasteisen tieverkon merkityksen. Suomessa on paljon huonokuntoisia siltoja.

− Jos Puumalantien silta menee yhtäkkiä poikki ja siihen tulee 70 tonnin painorajoitus rekoille, pitää kiertää valtavan pitkää reittiä, mikä on suuri ongelma. Jos taas alempiasteinen tieverkko ei ole kunnossa, niin rekoilla ei pysty huonon kelin aikaan hakemaan puuta metsistä.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on painottanut Itä-Suomen rata- ja maantiehankkeita. Lappeenrannan ja Imatran maaseudulla onkin teitä kunnostettu viime aikoina.

Jani Mäkelä haluaa haastaa mielikuvaa Länsi-Suomeen menevistä valtavista rahoista ja muista hankkeista.

− Se on ehkä enemmän sellainen opposition luoma mielikuva, että tähän niin sanottuun tunnin junaan olisi uponnut miljardeja. Ei, sinne on uponnut lähinnä korkeintaan miljoonia suunnitteluun.

Toiveikkaat näkymät

Lappeenranta on yksi Euroopan merkittävimmistä metsäteollisuuden keskittymistä. Mäkelän mukaan Etelä-Karjalan kannalta on tärkeää, etteivät paperitehtaat lähde sieltä pois, vaan saataisiin pidettyä ne Suomessa.

− Metsäteollisuuden kannalta tärkeää ja välttämätöntä on se, että saadaan puumateriaalia kuljetettua paperitehtaisiin metsäteollisuuden laitoksiin. Kun Saimaan kanava on käytännössä kiinni lopullisesti, niin ei siihen ole mitään muuta järkevää ja tehokasta keinoa kuin junarata kanavan puuttuessa. Kun viimeinkin saataisiin Karjalan radan kaksoisraide Luumäki–Imatra kuntoon, Mäkelä sanoo.

Kemian ja energiateollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat Kaakkois-Suomessa tällä hetkellä melko valoisat. Mäkelä kertoo Solarfoodsin isosta hankkeesta, joka on lähdössä käyntiin Lappeenrannassa.

− Siinä valmistetaan ruokaa, jota tuotetaan periaatteessa sähköenergialla. Tavallaan voi sanoa, että ruokaa tehdään ilmasta. Hiilidioksidi otetaan irti ilmasta, ja se käy myllyn läpi isolla sähköenergian määrällä. Niin siitä saadaan syötävää proteiinia.

Hanke vie paljon sähköä.

− Tässä yhteydessä sattuu olemaan sen verran hyvä sähkölinja siinä kohtaa, kun Venäjälle ei enää kulje sähköä, niin kapasiteetti oli käytettävissä.

Itä-Suomi on myös yksi maamme rikkaimmista mineraalialueista. Nordkalkin kalkkikivikaivos sijaitsee lähellä Lappeenrannan keskustaa.

− Kaivoksia on monenlaisia, ja niiden varoja voidaan hyödyntää vastuullisesti ja ympäristöä vahingoittamatta. Kun malmi on kaivettu kerran maaperästä, niin sinne se ei koskaan enää palaa. Se on ainutkertaista kansallisomaisuutta, ja meillä perussuomalaisilla on aina ollut se linja, että sitä ei saisi sieltä ilmaiseksi viedä. Että siitä pitäisi jäädä jotain suomalaisille ja Suomelle.

Kädentaidoille kysyntää

Suomen kasvun kannalta on tärkeää saada teollisuuteen ammattitaitoista työvoimaa. Koulutuksessa Mäkelä näkee epäkohdan.

− Meillä on vähän menty siihen, että kaikkien pitäisi olla korkeakoulutettuja. Enää ei arvosteta kädentaitoja.

− Ammattikouluihin ei lähde metallilinjalle enää opiskelemaan nuoria tällaisiin ammatteihin, kun niitä ei osata arvostaa, vaikka se olisi ihan hyvä siisti sisätyö, mistä saisi kohtuullisen palkan, hyvät työehdot ja vakituisen työsuhteen, mutta silti se ei kiinnosta. Niin tämä ei ole muuta kuin asenneongelma.

Mäkelä on aktiivisesti vaatinut, että Suomi pysyisi asuttuna ja kaikkialla voisi elää ja perustaa perheen. Hän pitää pahimpana uhkakuvana työpaikkojen katoamista.

− Suurin uhkakuva on se, että jos jollain seudulla ei ole työpaikkoja, niin ei sinne jää nuoria. Ja sitten kun ei jää nuoria, ei ole aktiiviväestöä, ei ole veronmaksajia, ei ole lapsiperheitä kouluja tai vastaavia palveluita käyttämässä.

Suomalaisia työmarkkinoita ei saa polkea

Sosiaalitukiin perustuva maahanmuutto polkee Suomen työmarkkinoita, eikä työperäinen maahanmuuttokaan aina toimi. Kotkassa sijaitsevan akkutehtaan työmaalla on paljastunut vakavia ongelmia työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Heidän olojaan vaikeutetaan painostamalla ja uhkailemalla. Akkutehtaan omistajana on myös Suomen valtio. Perussuomalaiset pyrkii vaikuttamaan asiaan.

− Kyllä varmasti pyritään nyt hallituksessa ollessamme vaikuttamaan siihen, että valtio puuttuu näihin kovalla kädellä ja tällaisia väärinkäytöksiä torjutaan. Se ei ole kenenkään etu, että suomalaisia työmarkkinoita tullaan polkemaan.

Yksi ehto työperäiseen maahanmuuttoon voisi olla se, että työntekijän oleskeluluvan tuloraja nostettaisiin 3 200 euroon. Mäkelän mielestä nykyistä tulorajaa voisi nostaa.

− Kokoomus haluaisi valitettavasti sitä, että Suomessa työmarkkinat olisivat ehkä työnantajan kannalta suotuisammat jopa sillä hinnalla, että sitten taas ulkomaalainen työvoima polkisi työmarkkinoita Suomessa. Ja me olemme sitä vastustaneet ja olemme pyrkineet siihen, että alipalkkausta ei saisi olla ja tulorajat täytyisi nostaa vastaisuudessa.