LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Eduskunta käsitteli keskustan tekemää välikysymystä maataloudesta. Hallitus on vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta linjannut, ettei ruokaa tuottavaan maatalouteen kohdisteta leikkauksia. Tämä on merkittävä valinta tilanteessa, jossa valtiontaloutta on pitänyt sopeuttaa miljardiluokassa.
Suomalaista maataloutta ei voi kuitenkaan rakentaa jatkuvien kriisitukien varaan. Maatalouden pitää olla kannattavaa ennen muuta markkinoilla, kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan perussuomalainen puheenjohtaja Vilhelm Junnila sanoo.
Junnila viittaa myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilän esiin tuomaan olennaiseen asiaan: maatalouselinkeinon ympärillä liikkuu markkinassa yli 10 miljardia euroa, kun tukia on alle kaksi miljardia euroa. Hemmilä uskoo maatalouselinkeinon tulevaisuuteen, jos edes osa siitä energiasta, jota käytetään nyt tukipolitiikkaan, suunnattaisiin markkinoilta saatavan rahan ja maatilojen tuottavuuden vahvistamiseen.
– Vaikka tukia on syytä puolustaa, tässä ajassa on ratkaisevaa se, kuinka ruokaketjussa syntyvä arvo jakautuu. Markkinassa menestyminen luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kotimaiselle maatalouselinkeinolle ja elintarviketeollisuudelle, Junnila toteaa.
Välikysymyksen huolenilmaisu maatalouden kannattavuudesta, kustannusten noususta ja hallinnollisesta taakasta on perusteltu. Junnilan mukaan keskustan esittämät ratkaisut kuvastavat kuitenkin kaivoon kannettua vettä.
– Ratkaisujen osalta keskusta kantaa vettä kaivoon: taas esitetään kriisipakettia, siis asian ratkaisemista rahalla, jota ei ole olemassa. Toisaalla Keskustanuoret on esittänyt seksityöstä elinkeinoa maaseudulle. Tämä kuvastaa hyvin vieraantumista maatalouden merkityksestä Suomelle, Junnila korostaa.
Sen sijaan Hemmilän varoitus maatalouden tilasta on syytä ottaa vakavasti. Suomen ruoantuotannon infrastruktuurin pitää säilyä elinvoimaisena ja suomalaisen perheyrittäjyyden käsissä. Se on vahva viesti menneisyydessä rypevälle keskustalle.
Hallitus on korottanut maatalouden energiaveron palautuksen EU-sääntelyn sallimaan enimmäismäärään. Samalla se on päättänyt suunnata EU:n kriisirahoitusta ja kansallista lisätukea kustannuskriisistä kärsineille tuotannonaloille. Myös nuorten viljelijöiden aloitustuen yrittäjätulovaatimusta on kevennetty. Tällä rahoituskaudella nuoren viljelijän aloitustukia on myönnetty jo noin 1 020.
– Mutta yksikään tukijärjestelmä ei yksin ratkaise sukupolvenvaihdoksia, jos nuori ei näe maataloudessa taloudellista tulevaisuutta, Junnila kertoo.
Viljelijän asemaa ruokaketjussa on muutenkin vahvistettu. Elintarvikemarkkinalakia on muutettu. Ostajan oman tuotemerkin suosimiseen puututaan, tuottajien liiketoimintatietojen suojaa vahvistetaan ja tarpeettomia kustannustietovaatimuksia rajoitetaan. Lisäksi heikommalle osapuolelle on luotu mahdollisuuksia vaatia sopimusneuvottelujen avaamista uudelleen poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Myös hallinnollista taakkaa on kevennetty. EU:n maatalouspolitiikassa muun muassa neljän prosentin kesantovelvoite on poistettu ja CAP-järjestelmää on edelleen muutettu siten, että rahoitusta voidaan suunnata paremmin aktiiviseen ruoantuotantoon ja investointeihin.
Suomalaisen maatalouden ongelmat eivät ole syntyneet yhden hallituskauden aikana, eivätkä ne ratkea yhdellä kriisipaketilla. Tarvitaan pitkäjänteinen ratkaisu siihen, että viljelijä saa nykyistä oikeudenmukaisemman osuuden ruokaketjun arvosta, investoinnit ovat mahdollisia ja nuori ihminen uskaltaa ottaa maatilan vastuulleen.
– Siitä suomalaisen ruoan tulevaisuudessa lopulta on kysymys, Junnila päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta kävi tänään keskustelua keskustan jättämästä välikysymyksestä koskien suomalaisen ruoan ja maaseudun tulevaisuutta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa muistutti perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että suomalainen arvostaa suuresti maaseutua sekä puhdasta ja turvallista kotimaista ruokaa.
Keskusta piti eduskunnassa pitkän ja uuvuttavan puheen esitellessään välikysymystään maataloudesta. Siis sama puolue, jolla ei ollut viime hallitusneuvotteluissa mitään sanottavaa suomalaisen maatalouden puolustamiseksi.
Maatiloja on Pohjois-Karjalassa määrällisesti vähemmän, mitä vielä muutama vuosikymmen sitten. Siitä huolimatta maataloustarvikkeiden kysyntä ei ole hiipunut. Lieksalaisyrittäjä Kari Heikuran mukaan yhä suuremmat ja investoivat maatilat pitävät varaosakaupan vilkkaana myös tulevaisuudessa.
Hallitus vahvistaa talouden kasvua määräaikaisella kotitalousvähennyksen korotuksella ja helpottaa maatalouden kustannuspaineita energiaveron lisäpalautuksella. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää toimia tarkasti kohdennettuina ja nykyiseen taloustilanteeseen sopivina.
Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas kertoo olevansa valtiovarainministeri Riikka Purran kanssa täysin samaa mieltä siitä, että seuraavan hallituksen on nostettava myös maataloustuet mahdolliseksi leikkauskohteeksi. Myös tällä alalla löysää rahaa on, ja paljon. Turha byrokratia, hankkeet, järjestöt ja hömppäheinä pois, ja raha niille jotka tuottavat, olipa tuotantosuunta mikä tahansa, Kangas kirjoittaa Facebookissa.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Ruotsin moskeijoissa kaikuu nyt sosialidemokraattinen kutsuhuuto. Samaan aikaan muslimien nokkamiehet kehottavat somessa äänestäjiä karttamaan ruotsidemokraatteja ja ylipäänsä oikeiston Tidö-puolueita. Näin uskonto on valjastettu vasemmiston vaalityöhön.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu arvostelee vihervasemmiston näkemyksiä, joissa liikkumista ja itsestä huolehtimista pidetään merkkinä haitallisesta oikeistolaistumisesta. Aittakummun mukaan liikuntaharrastukset opettavat ihmiselle kärsivällisyyttä sekä tavoitteellisuutta, ja hän kannustaa suomalaisia ottamaan itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan valtion jatkuvan holhouksen sijaan.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kritisoi voimakkaasti Ruotsin vasemmistopuolueen vaalimenestystä ja europarlamentaarikko Li Anderssonin suhtautumista siihen. Purra kuvaa, että vasemmiston vaalimenestys nojasi maahanmuuttajaääniin, moskeijoiden kannustukseen sekä ehdokkaiden antisemitismiin ja Hamas-myönteisyyteen.
Ruotsissa käydään valtiopäivävaalit sunnuntaina. Asetelmat ovat kutkuttavat. Monet pitivät sosiaalidemokraattien vaalivoittoa vielä kesällä itsestäänselvyytenä, mutta oikeistoblokki on tehnyt veret seisauttavan loppukirin.
Demareilla valtiopäivävaalit menivät historiallisen huonosti ja myös ruotsidemokraatit ottavat takapakkia. Näin siis SVT:n ennusteen mukaan. Vasemmisto- ja oikeistoblokit ovat käytännössä tasoissa, kun lasketaan puolueiden mahdollinen paikkaluku valtiopäivillä.
Eduskunnan eilisellä kyselytunnilla edustajat keskustelivat muun muassa koulujen tilanteesta, jota äskettäin ilmestyneet PISA-tutkimuksen tulokset kuvaavat. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas totesi puheenvuorossaan, että perussuomalaisena kokee usein saman tunteen maailman menoa katsoessa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
