Suomi tarvitsee nyt toimia, jotka vahvistavat kotimaista kysyntää, tukevat työllisyyttä ja parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että suomalainen ruoantuotanto säilyy kannattavana kaikissa olosuhteissa, Jari Koskela sanoo.
Kotitalousvähennys vauhdittaa remontteja
Rakentaminen on ollut pitkään vaikeuksissa, ja kotitalouksien palvelukysyntä on jäänyt heikoksi. Monet remontit ja muut hankinnat ovat siirtyneet epävarman taloustilanteen vuoksi myöhemmäksi.
Hallitus korottaa kotitalousvähennystä määräaikaisesti vuosiksi 2026 ja 2027. Vähennyksen enimmäismäärä nousee 2 100 euroon. Yritykselle maksetusta työkorvauksesta voi vähentää 40 prosenttia ja työntekijälle maksetusta palkasta 15 prosenttia.
– Kotitalousvähennyksen korotus kannustaa suomalaisia toteuttamaan remontteja ja hankkimaan siivous-, hoiva- ja muita kotitalouspalveluja. Samalla se tuo työtä pienyrityksille sekä tukee rakennusalan ja palvelualojen työllisyyttä, Koskela toteaa.
Julkisen talouden sopeuttaminen jatkuu
Koskela korostaa, ettei määräaikainen korotus merkitse paluuta vanhaan vähennystasoon tai luopumista julkisen talouden sopeuttamisesta.
Vuoden 2025 alusta toteutettua kotitalousvähennyksen perustason alentamista ei peruta. Enimmäismäärää ei palauteta aikaisemmalle 2 250 euron tasolle, vaan se nostetaan määräajaksi maltillisemmin 2 100 euroon. Myös 150 euron omavastuu säilyy ennallaan.
– Kyseessä on tarkasti rajattu suhdannetoimi. Se vastaa rakentamisen vaikeuksiin ja kotitalouksien heikkoon palvelukysyntään vaarantamatta julkisen talouden tasapainottamista, Koskela sanoo.
Kotitalousvähennyksen korotusta täydentää lisätalousarvioon sisältyvä määräraha, jolla vauhditetaan taloyhtiöiden energiaremontteja.
Energiaveron lisäpalautus helpottaa maatiloja
Suomalaiset maatilat ovat viime vuosina joutuneet toimimaan nopeasti nousseiden tuotantopanosten hintojen, korkeiden energiakustannusten ja kansainvälisen epävarmuuden keskellä. Samaan aikaan viljelijöiltä odotetaan turvallisen ja kotimaisen ruoan tuottamista kaikissa olosuhteissa.
Hallitus kohdentaa 10 miljoonaa euroa maatalouden energiaveron tilapäiseen lisäpalautukseen. Ammattimaisille maatalouden harjoittajille maksetaan neljän sentin lisäpalautus työkoneissa käytetystä kevyestä polttoöljystä. Palautus määräytyy toteutuneen kulutuksen perusteella.
– Tämä on tarkasti kohdennettu kriisitoimi, joka tuo maatiloille konkreettista helpotusta nopeasti nousseisiin energiakustannuksiin. Ilman kannattavia maatiloja ei ole kotimaista ruokaa, Koskela muistuttaa.
Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei hallitus omilla päätöksillään lisää alkutuottajien kustannuksia.
– Tästä lupauksesta pidetään kiinni. Kotimainen ruoantuotanto on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta ja kansallista turvallisuutta. Sen jatkuvuudesta on huolehdittava myös valtiontalouden vaikeassa tilanteessa, Koskela painottaa.
Kasvua vastuullisesti ja kohdennetusti
Koskela huomauttaa, etteivät yksittäiset tukitoimet ratkaise kaikkia rakentamisen tai maatalouden ongelmia. Toimilla voidaan kuitenkin helpottaa vaikeaa tilannetta ja vahvistaa edellytyksiä talouden elpymiselle.
– Kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus tukee kysyntää, yrityksiä ja työpaikkoja. Maatalouden energiaveron lisäpalautus puolestaan vahvistaa ruoantuotannon jatkuvuutta, maaseudun elinvoimaa ja koko Suomen kriisinkestävyyttä, Koskela summaa.
– Hallitus rakentaa kasvua vastuullisesti. Toimet ovat määräaikaisia, perusteltuja ja kohdistuvat sinne, missä niiden vaikutuksia tarvitaan juuri nyt.
