Kukaan ei ole väittänyt, että maahanmuutto olisi ainoa syy Pisa-tulosten heikkenemiseen. Se on yksi syistä, eikä sen kieltäminen tee analyysistä yhtään parempaa, Ari Koponen toteaa.
Koponen muistuttaa, että taustalla ovat myös keskittymiskyvyn heikkeneminen, lukemisen väheneminen, vaatimustason madaltuminen ja muutokset lasten arjessa. Hallitus on näihin jo tarttunut lisäämällä äidinkielen ja matematiikan tunteja, uudistamalla oppimisen tukea, asettamalla kännykkärajoituksia, ottamalla käyttöön osaamistakuun ja vahvistamalla perusopetuksen rahoitusta.
– Yhtä totta on kuitenkin se, mitä Pisa-luvut näyttävät. Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä on suuri osaamiskuilu. Tämä vaikuttaa myös koko maan keskiarvoon. Sitä ei selitetä pois millään, Koponen sanoo.
Ongelmista pitää puhua niiden oikeilla nimillä
Koponen pitää harhaanjohtavana syytöstä, jonka mukaan maahanmuuton esille nostaminen olisi väärän puun haukkumista.
– Väärää puuta ei ole se, että ongelmista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Väärää on jättää yksi merkittävä tekijä keskustelun ulkopuolelle, koska se ei ole poliittisesti mukava. Epämukavaa se on niille, jotka ovat maahanmuuttopolitiikallaan olleet rakentamassa nyt nähtävää kehitystä.
Koposen mukaan suomalainen koulu ei parane sillä, että tilastoista poistetaan heikommin pärjäävä ryhmä tai että keskeinen osa ongelmaa sivuutetaan.
– Peruskoulussa on palattava perusasioihin: lukemiseen, kirjoittamiseen, laskemiseen ja siihen, että oppilas todella osaa opetettavat asiat. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että Suomessa olevat lapset, olivatpa he taustaltaan mistä tahansa, oppivat suomen tai ruotsin kielen kunnolla.
Maahanmuuton kiristykset näkyvät viiveellä
Hallitus on jo kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaa ja alkanut korjata peruskoulun suuntaa. Koponen vaatii linjan jatkamista.
– Tätä linjaa on jatkettava, ja tulokset seuraavat perässä, Koponen kertoo luottavaisena.