LEHTIKUVA/ARKISTO
Suomalaisissa kouluissa on yhä enemmän tilanteita, joissa opettajien mahdollisuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen ovat riittämättömät. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan nykyisessä lainsäädännössä on merkittäviä puutteita esimerkiksi jälki-istuntojen toimeenpanossa sekä viranomaisten välisessä tiedonkulussa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mukaan koulun perustehtävä on turvattava palauttamalla kouluihin työrauha, auktoriteetti ja selkeät pelisäännöt.
Ei voi olla niin, että oppilaalle määrättyä kurinpitoseuraamusta ei tarvitse käytännössä suorittaa. Jos koulu määrää jälki-istunnon, sen pitää myös voida varmistaa, että seuraamus toteutuu. Opettajalla on oltava todellinen mahdollisuus puuttua häiriökäyttäytymiseen, Sara Seppänen sanoo.
Perusopetuslain mukaan jälki-istunto on yksi koulun käytössä olevista kurinpitokeinoista. Lain mukaan oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi. OAJ:n mukaan ongelmana kuitenkin on, ettei lainsäädäntö selkeästi määrittele, mitä tapahtuu tilanteessa, jossa oppilas ei saavu määrättyyn jälki-istuntoon.
Seppäsen mukaan tämä on yksi esimerkki siitä, miten koulun auktoriteetti voi käytännössä murentua.
– Jos oppilas jättää jälki-istunnon suorittamatta, opettaja joutuu käytännössä vain olemaan yhteydessä huoltajiin ja toivomaan, että asia saadaan sovittua. Kurinpitoseuraamuksen pitää olla seuraamus myös käytännössä, ei vain paperilla oleva merkintä.
OAJ on esittänyt, että kurinpidollisten seuraamusten, kuten jälki-istunnon, tulisi olla velvoittavia eli oppivelvollisuuteen kuuluvia suorituksia. Seppänen pitää esitystä perusteltuna.
– Koulun pitää pystyä puuttumaan häiriökäyttäytymiseen ajoissa ja tehokkaasti. Jos kurinpitokeinoja ei voida panna toimeen, opettajan auktoriteetti heikkenee ja samalla kärsivät ne oppilaat, jotka haluavat oppia rauhassa.
OAJ nostaa esiin myös tilanteet, joissa opettajan tai muun koulun henkilökunnan on tarpeen fyysisesti rauhoittaa oppilasta. Nykyisessä lainsäädännössä ei ole selkeää säännöstä oikeudesta kiinnipitämiseen, vaikka eduskunnan oikeusasiamies on jo vuonna 2021 todennut lainsäädännössä olevan tältä osin puutteita.
Seppäsen mukaan koulun henkilökunnalle on annettava selkeät ja turvalliset toimintamallit tilanteisiin, joissa oppilaan käyttäytyminen uhkaa hänen omaa tai muiden turvallisuutta.
– Opettajan ei pidä joutua tilanteeseen, jossa hän joutuu sekunneissa arvioimaan, mitä hän saa tehdä vaaratilanteessa ja mitä ei. Lainsäädännön on oltava selkeä. Samalla henkilökunnalle on annettava riittävä koulutus siihen, miten uhkaavissa tilanteissa toimitaan turvallisesti.
OAJ:n mukaan ongelmia on myös viranomaisten välisessä tiedonkulussa. Esimerkiksi poliisilla voi olla tieto nuoren rikollisesta toiminnasta tai päihteiden käytöstä, mutta tieto ei välttämättä välity koululle, vaikka sillä voisi olla merkitystä oppilaan ja muiden turvallisuudelle.
Seppänen pitää tilannetta kestämättömänä.
– Jos viranomaisella on tieto vakavasta riskistä, joka vaikuttaa lapsen tai muiden turvallisuuteen, tiedon pitää tarvittaessa kulkea myös kouluun. Tietosuoja ei saa muodostua tekosyyksi sille, ettei koulu saa tietoa silloin, kun tiedolla on suora merkitys turvallisuuteen.
Seppäsen mukaan viranomaisten välistä tiedonkulkua on parannettava erityisesti tilanteissa, joissa kyse on väkivallasta, rikollisuudesta, päihteistä tai muusta toiminnasta, joka vaarantaa kouluyhteisön turvallisuutta.
Seppänen korostaa, että koulun työrauha ei ole vain opettajien asia.
– Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Yhden oppilaan jatkuva häiriökäyttäytyminen ei saa viedä muiden lasten mahdollisuutta oppia. Koulu ei voi onnistua perustehtävässään, jos opettajan aika kuluu jatkuvasti häiriötilanteiden selvittämiseen.
Seppäsen mukaan samalla on pidettävä kiinni siitä, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa kasvatuksesta ja käytöksestä.
– Koulun tehtävä on opettaa. Vanhempien tehtävä on kasvattaa. Koulu tarvitsee kuitenkin riittävät keinot puuttua tilanteisiin, joissa koulun sääntöjä rikotaan ja muiden oppilaiden oikeus turvalliseen oppimisympäristöön vaarantuu.
Seppänen vaatii, että koulurauhan vahvistamiseksi kurinpitokeinojen on oltava aidosti velvoittavia ja toimeenpantavia, opettajien auktoriteettia ja mahdollisuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen on vahvistettava, lainsäädäntöön on selkeästi kirjattava koulun henkilökunnan toimivaltuudet vaarallisissa tilanteissa, opettajille on tarjottava riittävä koulutus haastavien ja uhkaavien tilanteiden varalle ja viranomaisten välistä tiedonkulkua on parannettava silloin, kun kyse on oppilaiden turvallisuudesta.
– Ilman työrauhaa ei tapahdu oppimista. Ilman turvallisuutta ei ole työrauhaa. Ja ilman toimivia kurinpitokeinoja opettajalle jää liian usein kädet sidotuiksi.
– Suomalainen koulu tarvitsee takaisin selkeät rajat, auktoriteetin ja selkeän vastuunjaon. Oppilaan oikeudet ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeitä ovat muiden oppilaiden ja opettajien oikeudet turvalliseen ja häiriöttömään kouluympäristöön. Nyt sääntely on korjattava vastaamaan koulun todellista arkea.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii opettajille välittömästi parempaa työrauhaa kouluihin. Tuoreet uutiset kertovat huolestuttavasta kehityksestä, jossa opettajat joutuvat yhä useammin sekä häiriökäyttäytymisen että vanhempien painostuksen kohteeksi.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n työolobarometrin mukaan 42 prosenttia opettajista on harkinnut ammatin vaihtamista viime vuoden aikana. Nuorimmilla luku nousee lähelle puolta, eikä yli kolmannes usko jaksavansa nykyisellä työtahdilla eläkeikään saakka
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuore työolobarometri osoittaa huolestuttavan kehityksen: opetusalan henkilöstöön kohdistuva väkivalta ja väkivallan uhka ovat lisääntyneet merkittävästi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää tilannetta kestämättömänä ja vaatii opetusministeriä puuttumaan asiaan viipymättä ja erityisen jämäkästi.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy tuoreella Facebook-videollaan, miten vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu vaikuttaa opetukseen. Ei ainakaan myönteisesti, jos asiaa kysytään opettajilta, Grönroos sanoo.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Ruotsin moskeijoissa kaikuu nyt sosialidemokraattinen kutsuhuuto. Samaan aikaan muslimien nokkamiehet kehottavat somessa äänestäjiä karttamaan ruotsidemokraatteja ja ylipäänsä oikeiston Tidö-puolueita. Näin uskonto on valjastettu vasemmiston vaalityöhön.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu arvostelee vihervasemmiston näkemyksiä, joissa liikkumista ja itsestä huolehtimista pidetään merkkinä haitallisesta oikeistolaistumisesta. Aittakummun mukaan liikuntaharrastukset opettavat ihmiselle kärsivällisyyttä sekä tavoitteellisuutta, ja hän kannustaa suomalaisia ottamaan itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan valtion jatkuvan holhouksen sijaan.
Ranskan rannikkovartiosto seurasi Normandiasta lähtenyttä kumivenettä kymmenen tunnin ajan puuttumatta sen matkaan. Poikkeuksellisen pitkän ylityksen jälkeen Britannian viranomaiset toivat Portsmouthiin 140 laittomasti maahan tullutta henkilöä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.
Viime viikkoina polttoaineiden hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi eniten tankattu bensiini 95 maksoi elokuussa keskimäärin 2,1 euroa litralta ja dieselin keskihinta oli elokuussa peräti 2,3 euroa litralta.
Ruotsissa käydään valtiopäivävaalit sunnuntaina. Asetelmat ovat kutkuttavat. Monet pitivät sosiaalidemokraattien vaalivoittoa vielä kesällä itsestäänselvyytenä, mutta oikeistoblokki on tehnyt veret seisauttavan loppukirin.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että Suomen on jatkettava peruskoulun suunnan korjaamista ja uskallettava puhua myös maahanmuuton vaikutuksista koulutukseen.
Demareilla valtiopäivävaalit menivät historiallisen huonosti ja myös ruotsidemokraatit ottavat takapakkia. Näin siis SVT:n ennusteen mukaan. Vasemmisto- ja oikeistoblokit ovat käytännössä tasoissa, kun lasketaan puolueiden mahdollinen paikkaluku valtiopäivillä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
