LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.
Merkittävä osa Suomen kuntien rahoista hupenee koulutukseen.
Oppilaskohtaiset kustannukset eri kunnissa vaihtelevat suuresti, silti oppimistulokset heikkenevät tasaisesti. Tulevat kuntapäättäjät ovatkin avainasemassa kääntämässä suomalaisnuorten osaamisen jälleen nousuun.
Ylen järjestämässä Suuressa vaalikeskustelussa eilen puoluejohtajilta kysyttiin, miten luokkahuoneisiin palautetaan rauha ja miten oppimistuloksia vahvistetaan.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti, että hallitus lisää perusopetukseen määrärahoja. Vaalikauden aikana peruskoulujen rahoituksen tasoa vahvistetaan pysyvästi 200 miljoonalla.
Purra kuitenkin huomautti, että rahallisten lisäpanostusten ohella tarvitaan muutakin.
– Kun nyt katsotaan, missä tilassa meidän koululaitos on: erilaisia kouluongelmia ja suoranaisia käytöshäiriöitä. Monissa kouluissa tietyillä alueilla opettajat eivät onnistu työssään, he eivät saa siitä sitä kokemusta, johon heidät on koulutettu.
– Täytyy myös ymmärtää se, että Suomessa on tehty sekä pedagogisella tasolla että muuten sellaisia virheitä, joihin ei edes liity raha. Esimerkiksi pelkästään se, että opettajan auktoriteettia ja oppimisvaatimuksia on pikkuhiljaa hinattu alas niin kantaväestölle, mutta myös maahanmuuttajille, Purra sanoi.
Hän huomautti, että keskustelua oppimistuloksista ei voida käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti.
– Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.
Perussuomalaiset katsoo, että peruskoulun tehtävä on taata kaikille suomalaisille riittävät taidot ja tiedot toimia kansalaisena, päästä opiskelemaan lukioon tai ammattikouluun ja lopulta työllistyä.
Perussuomalaiset eivät kannata niin sanottua inkluusiomallia, eli kaikentasoisia ja -taustaisia oppilaita opiskelemassa samalla luokalla.
Purra on itse usein käyttänyt hyvänä esimerkkinä Tyrnävän Kuulammen koulua, joka on Suomen ykkönen Pisassa. Siellä osaaminen on saatu huomattavaan nousuun, ja lisäksi koulutyytyväisyys ja opettajien työtyytyväisyys ovat erittäin korkealla.
Kuulammen koulussa on tehty tasoryhmiä oppilaiden omat näkemykset edellä esimerkiksi sen mukaan, mitä arvosanaa oppilas tavoittelee.
Ylen järjestämässä Suuressa vaalikeskustelussa puoluejohtajilta kysyttiin, miten luokkahuoneisiin palautetaan rauha ja miten oppimistuloksia vahvistetaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koulukiusaaminen on yhteiskunnallinen epäkohta, jonka uhrien kohtalo särkee sydämen. Siitä kyllä puhutaan, mutta puuttuminen on aivan liian tehotonta ja hidasta. Jokainen ratkaisematon kiusaamistapaus murentaa lasten itseluottamuksen, elämän sekä luottamuksen kouluihin ja aikuisten huolenpitoon, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.
Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn karu viesti ei jätä tulkinnanvaraa: kansalaisten usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut.
Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.
Kansa kokoontui tänään Lahden torilla perussuomalaisten lähivaalitilaisuudessa. Kaupunkilaisille puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi, että kuntapolitiikassa kaikkein tärkeintä on varmistaa se, että tavallinen arki on kaikilla kunnossa.
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
