LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.
Merkittävä osa Suomen kuntien rahoista hupenee koulutukseen.
Oppilaskohtaiset kustannukset eri kunnissa vaihtelevat suuresti, silti oppimistulokset heikkenevät tasaisesti. Tulevat kuntapäättäjät ovatkin avainasemassa kääntämässä suomalaisnuorten osaamisen jälleen nousuun.
Ylen järjestämässä Suuressa vaalikeskustelussa eilen puoluejohtajilta kysyttiin, miten luokkahuoneisiin palautetaan rauha ja miten oppimistuloksia vahvistetaan.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti, että hallitus lisää perusopetukseen määrärahoja. Vaalikauden aikana peruskoulujen rahoituksen tasoa vahvistetaan pysyvästi 200 miljoonalla.
Purra kuitenkin huomautti, että rahallisten lisäpanostusten ohella tarvitaan muutakin.
– Kun nyt katsotaan, missä tilassa meidän koululaitos on: erilaisia kouluongelmia ja suoranaisia käytöshäiriöitä. Monissa kouluissa tietyillä alueilla opettajat eivät onnistu työssään, he eivät saa siitä sitä kokemusta, johon heidät on koulutettu.
– Täytyy myös ymmärtää se, että Suomessa on tehty sekä pedagogisella tasolla että muuten sellaisia virheitä, joihin ei edes liity raha. Esimerkiksi pelkästään se, että opettajan auktoriteettia ja oppimisvaatimuksia on pikkuhiljaa hinattu alas niin kantaväestölle, mutta myös maahanmuuttajille, Purra sanoi.
Hän huomautti, että keskustelua oppimistuloksista ei voida käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti.
– Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.
Perussuomalaiset katsoo, että peruskoulun tehtävä on taata kaikille suomalaisille riittävät taidot ja tiedot toimia kansalaisena, päästä opiskelemaan lukioon tai ammattikouluun ja lopulta työllistyä.
Perussuomalaiset eivät kannata niin sanottua inkluusiomallia, eli kaikentasoisia ja -taustaisia oppilaita opiskelemassa samalla luokalla.
Purra on itse usein käyttänyt hyvänä esimerkkinä Tyrnävän Kuulammen koulua, joka on Suomen ykkönen Pisassa. Siellä osaaminen on saatu huomattavaan nousuun, ja lisäksi koulutyytyväisyys ja opettajien työtyytyväisyys ovat erittäin korkealla.
Kuulammen koulussa on tehty tasoryhmiä oppilaiden omat näkemykset edellä esimerkiksi sen mukaan, mitä arvosanaa oppilas tavoittelee.
Ylen järjestämässä Suuressa vaalikeskustelussa puoluejohtajilta kysyttiin, miten luokkahuoneisiin palautetaan rauha ja miten oppimistuloksia vahvistetaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koulukiusaaminen on yhteiskunnallinen epäkohta, jonka uhrien kohtalo särkee sydämen. Siitä kyllä puhutaan, mutta puuttuminen on aivan liian tehotonta ja hidasta. Jokainen ratkaisematon kiusaamistapaus murentaa lasten itseluottamuksen, elämän sekä luottamuksen kouluihin ja aikuisten huolenpitoon, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.
Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn karu viesti ei jätä tulkinnanvaraa: kansalaisten usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut.
Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.
Kansa kokoontui tänään Lahden torilla perussuomalaisten lähivaalitilaisuudessa. Kaupunkilaisille puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi, että kuntapolitiikassa kaikkein tärkeintä on varmistaa se, että tavallinen arki on kaikilla kunnossa.
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
