
Stop koulukiusaamiselle! -keskusteluillassa pohdittiin, mistä kiusaaminen johtuu ja miten siihen voi puuttua
Kansanedustajat ja asiantuntijat puivat sinnikästä ongelmaa eduskunnan kansalaisinfossa.
LEHTIKUVA
Koulukiusaaminen on yhteiskunnallinen epäkohta, jonka uhrien kohtalo särkee sydämen. Siitä kyllä puhutaan, mutta puuttuminen on aivan liian tehotonta ja hidasta. Jokainen ratkaisematon kiusaamistapaus murentaa lasten itseluottamuksen, elämän sekä luottamuksen kouluihin ja aikuisten huolenpitoon, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.
Tämän vuoden alussa valtio jakoi lupaamansa noin viiden miljoonan euron koulukiusaamisen vastaisiin toimiin suunnatun hankerahoituksen yhteensä 37:lle eri hankkeelle. Jyväskylän kaupungin Yhteisessä koulussa hankkeelle myönnettiin 222 300 euroa.
– Tämä on tärkeä alku, mutta raha yksin ei riitä. Tarvitsemme vaikuttavia toimenpiteitä, lakimuutoksia, koulutusta, valvontaa sekä aitoa vastuunottoa ja oikeaa välittämistä kaikilta tahoilta. Olen kuunnellut asiantuntijoita ja kentän toimijoita ja koonnut 15 toimenpiteen listan, jonka avulla koulumaailma voidaan muuttaa turvallisemmaksi jokaiselle lapselle. Osasta olen jo tehnyt aloitteita niin Jyväskylässä kuin valtakunnallisellakin tasolla. Osa muutoksista on hallituksella työn alla, Kaisa Garedew kertoo.
Ensinnäkin kiusaamisen ehkäisy on sisällytettävä velvoittavasti opetussuunnitelmaan. On opetettava, mitä kiusaaminen on ja miten siihen voi puuttua. Ryhmäyttäminen on aloitettava heti peruskoulun alussa ja ryhmäkoot pidettävä riittävän pieninä, jotta jokainen lapsi tulee nähdyksi.
– Toiseksi opettajakoulutukseen ja muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien koulutukseen on sisällytettävä kiusaamisen tunnistaminen sekä siihen puuttumisen keinot. Kiusaamiseen puuttumiseen on säädettävä selkeät kriteerit ja aikarajat. Näiden laiminlyöminen on sanktioitava. Kouluväkivalta on rikos, ja sellaisena siihen on suhtauduttava.
Lisäksi Garedewin mielestä on aika ottaa käytännöksi se, että koulua vaihtaa kiusaaja, ei kiusattu. Kouluihin tarvitaan myös lisää vapaaehtoisia turvallisia aikuisia esimerkiksi avuksi välituntivalvontaan.
– Tarvitsemme kiusatuille, kiusaajille ja heidän vanhemmilleen riittävästi matalan kynnyksen apua. Tarvitsemme parempaa vuoropuhelua päättäjien ja kentän välillä. Ja ennen kaikkea tarvitsemme sekä lakisääteisen että henkisen nollatoleranssin kaikenlaiselle kiusaamiselle.
– Lapsilla on oikeus koulupäivään ilman pelkoa. Meidän aikuisten velvollisuus on varmistaa sen toteutuminen. Viime maanantaina Jyväskylän kaupunginhallitus käsitteli koulukiusaamista koskevan valtuustoaloitteeni, joka sisältää 13 toimenpide-ehdotusta. Aloite etenee vielä valtuustoon. Eikä työni Jyväskylän lasten ja perheiden parhaaksi jää tähän, mikäli tulen valituksi seuraavallekin valtuustokaudelle, Garedew sanoo.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustajat ja asiantuntijat puivat sinnikästä ongelmaa eduskunnan kansalaisinfossa.
Hallitus tekee vahvoja panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Tämän osoituksena poliisin rahoitusta lisätään niin, että poliisien määrä kasvaa 8 000 poliisiin vaalikauden loppuun mennessä.
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää