LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koulupoliisille ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa – tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvointi, laillisuuskasvatus sekä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy
Hallitus tekee vahvoja panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Tämän osoituksena poliisin rahoitusta lisätään niin, että poliisien määrä kasvaa 8 000 poliisiin vaalikauden loppuun mennessä.
Hallituksen syksyn budjettiriihen yhteydessä viime viikolla tiedotettiin myös, että koulupoliisitoiminta on saamassa ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa.
Noin 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa aiemmin toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
Koulupoliisi tekee moniammatillista yhteistyötä koulujen kanssa ja muun muassa vierailee kouluissa kertomassa rikosoikeudellisista vastuukysymyksistä, turvallisuudesta sekä antaa ohjeita, kuinka tulisi toimia tilanteissa, joissa esiintyy väkivaltaa ja kiusaamista.
Kansanedustaja Merja Rasinkangas on toiminut lähes 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa.
Lisäraha tulee tarpeeseen
Kansanedustaja on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
– Hienoa, että koulupoliisitoimintaa arvostetaan poliisihallinnon ulkopuolella ja se nähdään tärkeänä nopean toiminnan ja akuutin puuttumisen mallina sekä yhteistyötahona koulujen kanssa, Rasinkangas sanoo.
Lisäraha tulee tarpeeseen, sillä resurssien puute on aikaisemmin ollut esteenä säännöllisen laillisuusvalistuksen järjestämiselle. Lisärahoitus turvaa ainakin henkilöresursseja, vaikkakin tarkemmasta kohdentamisesta tehdään myöhemmin päätöksiä poliisissa.
Monilla poliisilaitoksilla on pääsääntöisesti joka vuosi tilanne se, että rahat ovat lopussa syksyä kohti mentäessä. Rasinkangas kertoo, että tämä näkyy myös koulupoliisin työssä.
– Hankinnat on kielletty, ja viimeisimpänä pari vuotta sitten säästöjen vuoksi esimerkiksi sunnuntaityöt poistettiin Oulun koulupoliiseilta ja muutamilta tutkintaryhmiltä.
Puuttuu kouluissa sattuneisiin rikoksiin
Koulupoliisitoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointi, olennaisena osana kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy.
– Oulussa omaan koulupoliisin toimenkuvaani kuului esimerkiksi laillisuuskasvatusta. Nuorten kanssa kävimme läpi asioita kuten oikeudelliset vastuuikärajat, some ja kännykän käyttö, kiusaaminen, eri rikosnimikkeet ja seuraamukset sekä päihteet. Lisäksi koulupoliisi puhuu vanhempainilloissa, Rasinkangas kertoo.
Koulupoliisille kuuluu myös vaikeiden tai pitkäkestoisten kiusaamisten selvittely ja sovittelu, vaikkakin pyrkimyksenä on, että koulu puuttuu tapauksiin ensin.
Lisäksi koulupoliisi puuttuu koulussa sattuneisiin rikoksiin ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tai rikosilmoituksen.
– Koulupoliisia on myös pyydetty mukaan lukuisiin verkostoihin ja eri tilaisuuksiin asiantuntijapuheenvuoroa pitämään. Koulupoliisi tekee myös läheistä yhteistyötä lastensuojelun ja nuorisopalvelveluiden kanssa.
Oulussa päätoiminen koulupoliisi
Rasinkangas on ennen eduskuntaa tehnyt päätoimista koulupoliisityötä vuodesta 2005 lähtien. Oulun malli, jossa on päätoiminen koulupoliisi, lienee samalla valtakunnan ainoa.
– Päätoimisuus on koulupoliisin tehtävässä erittäin tärkeä, sillä kouluissa sattuu ja tapahtuu yhä enemmän, kuten kiusaamista ja pahoinpitelyjä. Siksi on tärkeää, että koulut ja huoltajat tavoittavat myös poliisin konsultaation akuutisti.
Monissa poliisilaitoksissa tehdään ennalta ehkäisevää työtä muun toiminnan ohessa. Muutaman vuoden ajan poliisilaitoksissa on ollut myös ankkuritoimintaa, jossa on mukana sosiaaliviranomaisen, nuorisopalveluiden ja psykiatrisen sairaanhoitajan lisäksi myös poliisi. Rasinkangas pitää molempia toimintamuotoja tärkeinä.
– Koulupoliisitoiminta eroaa ankkurista siten, että ankkuri toimii vapaaehtoisuuteen perustuen eli siinä nuori yhdessä vanhempien kanssa kutsutaan ”ankkuripuhutukseen”, mutta se on vapaaehtoista.
– Monissa ankkuritiimeissä on ollut jonottamista, joten puuttuminen tapahtuu viiveellä. Sen sijaan koulupoliisi pyrkii menemään akuutisti paikalle tai on tavoitettavissa nopeasti niin koulun, huoltajien tai muun sidosryhmän kutsuessa.
Konkreettista apua lapsille ja nuorille
Koulupoliisi tulee toiminnallaan tutuksi lapsille, nuorille ja samalla huoltajillekin. Myös koulut arvostavat koulupoliisin roolia.
Rasinkangas korostaa, että tehtävässä tehdään myös tärkeää työtä rikosten ennalta estämiseksi.
– Koulupoliisin laillisuuskasvatus lisää nuorten tietoisuutta, sillä poliisilla on enemmän auktoriteettia. Tiedän, että kasvatuksellisella puuttumisellaan poliisi on voinut ehkäistä rikoksen toteutumista tai jatkumista. Tämä pitää sisällään monia vakavia suunnitteilla olevia rikoksia, kuten vaikkapa koulu-uhkaukset, väkivaltarikokset, toistuva kiusaaminen tai päihteiden hankintaan liittyvät asiat.
Koulupoliisitoiminta on tärkeää myös siksi, että näin kaikki ennalta ehkäisevät tapahtumat ja kouluissa sattuneet rikokset eivät jää hälytyspartioiden vastuulle, koska heille tulee paljon myös A-luokan kiireellisiä tehtäviä. Näin ollen kentän hälytyspartiot voivat keskittyä kiireellisimpiin tehtäviin.
Rasinkangas tietää, että monet lapset ja nuoret ovat saaneet hyvinkin konkreettista apua poliisin ennakoivan puuttumisen ja toiminnan johdosta.
– Paras palkinto työstä on, kun näkee nuoren kasvoilla huojentuneen ilmeen, ”kun käry on käynyt” tai uhrin kohdalla kiusaaminen on saatu loppumaan ja poliisille on tullut huoltajan palaute siitä.
KUVA MATTI MATIKAINEN
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laillisuuskasvatus lasten ja nuorten rikollisuus Merja Rasinkangas koulupoliisi ennaltaehkäisevä työ poliisien määrä kouluväkivalta lisärahoitus Koulukiusaaminen Sisäinen turvallisuus Oulu budjettiriihi Lapset ja nuoret Päihteet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan
Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan voimakkaasti nöyryytysväkivaltaan: “Koulut eivät yksin selviä ongelmasta”
Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”
Tyttöä puukotettiin jumppasalissa – amerikkalaisäiti haastaa koulun oikeuteen koska opettajat eivät estäneet
Viikon suosituimmat
Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa
Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla
Center for Peace Communications -keskuksen (CPC) uusi dokumenttisarja "Hizbollahin panttivangit" todentaa Hizbollahin tekemät järkyttävät seksuaalirikokset. Sen taistelijat seksiorjuuttivat ja joukkoraiskasivat syyrialaisnaisia.
Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen
Sunnuntai-iltojen ohjelmapaikoille on kiihtyvään tahtiin ilmestynyt sellaisia klassikkouusintoja, kuin ”Laitaoikeisto jyräsi voittoon” ja ”Vaalitulos: YLE hävisi jälleen”. Viimeisin versiointi ja mediaväen vaikerointi nähtiin sunnuntaisissa Itävallan parlamenttivaaleista, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa
Helsingin Kaisaniemen kupeilla usein liikkuva perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen näkee puistossa päivittäin Suomen sisäisen turvallisuuden löperöjen ratkaisujen ja sinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat käsinkosketeltavina.
Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta
Israelin armeija (IDF) vapautti Gazassa panttivankina pidetyn 11-vuotiaana kaapatun jesidinaisen nimeltä Fawzia Amin Sido. Nainen on ollut Hamas-Isis-terroristin vankina kymmenen vuotta Gazassa.
Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille
“Älkää toistako meidän virhettämme” – Tynkkynen tapasi Ukrainan ex-presidentin, joka kehotti rakentamaan esteitä Suomen rajalle Venäjää vastaan
Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta
Kansallismieliset puolueet ovat käyneet voitosta voittoon lähes kaikissa Euroopan viimeaikaisissa vaaleissa. Media ja eliitti näkevät maahanmuuttokriittisten voimien nousussa kauhut kaikkialla ja mustamaalaavat muutosta mielin määrin. Eliitti on haluton keskustelemaan taloudellisista, sosiaalisista ja poliittisista syistä, jotka ovat kansallismielisten voimien nousun taustalla.