

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koulupoliisille ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa – tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvointi, laillisuuskasvatus sekä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy
Hallitus tekee vahvoja panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Tämän osoituksena poliisin rahoitusta lisätään niin, että poliisien määrä kasvaa 8 000 poliisiin vaalikauden loppuun mennessä.
Hallituksen syksyn budjettiriihen yhteydessä viime viikolla tiedotettiin myös, että koulupoliisitoiminta on saamassa ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa.
Noin 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa aiemmin toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
Koulupoliisi tekee moniammatillista yhteistyötä koulujen kanssa ja muun muassa vierailee kouluissa kertomassa rikosoikeudellisista vastuukysymyksistä, turvallisuudesta sekä antaa ohjeita, kuinka tulisi toimia tilanteissa, joissa esiintyy väkivaltaa ja kiusaamista.
Kansanedustaja Merja Rasinkangas on toiminut lähes 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa.
Lisäraha tulee tarpeeseen
Kansanedustaja on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
– Hienoa, että koulupoliisitoimintaa arvostetaan poliisihallinnon ulkopuolella ja se nähdään tärkeänä nopean toiminnan ja akuutin puuttumisen mallina sekä yhteistyötahona koulujen kanssa, Rasinkangas sanoo.
Lisäraha tulee tarpeeseen, sillä resurssien puute on aikaisemmin ollut esteenä säännöllisen laillisuusvalistuksen järjestämiselle. Lisärahoitus turvaa ainakin henkilöresursseja, vaikkakin tarkemmasta kohdentamisesta tehdään myöhemmin päätöksiä poliisissa.
Monilla poliisilaitoksilla on pääsääntöisesti joka vuosi tilanne se, että rahat ovat lopussa syksyä kohti mentäessä. Rasinkangas kertoo, että tämä näkyy myös koulupoliisin työssä.
– Hankinnat on kielletty, ja viimeisimpänä pari vuotta sitten säästöjen vuoksi esimerkiksi sunnuntaityöt poistettiin Oulun koulupoliiseilta ja muutamilta tutkintaryhmiltä.
Puuttuu kouluissa sattuneisiin rikoksiin
Koulupoliisitoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointi, olennaisena osana kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy.
– Oulussa omaan koulupoliisin toimenkuvaani kuului esimerkiksi laillisuuskasvatusta. Nuorten kanssa kävimme läpi asioita kuten oikeudelliset vastuuikärajat, some ja kännykän käyttö, kiusaaminen, eri rikosnimikkeet ja seuraamukset sekä päihteet. Lisäksi koulupoliisi puhuu vanhempainilloissa, Rasinkangas kertoo.
Koulupoliisille kuuluu myös vaikeiden tai pitkäkestoisten kiusaamisten selvittely ja sovittelu, vaikkakin pyrkimyksenä on, että koulu puuttuu tapauksiin ensin.
Lisäksi koulupoliisi puuttuu koulussa sattuneisiin rikoksiin ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tai rikosilmoituksen.
– Koulupoliisia on myös pyydetty mukaan lukuisiin verkostoihin ja eri tilaisuuksiin asiantuntijapuheenvuoroa pitämään. Koulupoliisi tekee myös läheistä yhteistyötä lastensuojelun ja nuorisopalvelveluiden kanssa.
Oulussa päätoiminen koulupoliisi
Rasinkangas on ennen eduskuntaa tehnyt päätoimista koulupoliisityötä vuodesta 2005 lähtien. Oulun malli, jossa on päätoiminen koulupoliisi, lienee samalla valtakunnan ainoa.
– Päätoimisuus on koulupoliisin tehtävässä erittäin tärkeä, sillä kouluissa sattuu ja tapahtuu yhä enemmän, kuten kiusaamista ja pahoinpitelyjä. Siksi on tärkeää, että koulut ja huoltajat tavoittavat myös poliisin konsultaation akuutisti.
Monissa poliisilaitoksissa tehdään ennalta ehkäisevää työtä muun toiminnan ohessa. Muutaman vuoden ajan poliisilaitoksissa on ollut myös ankkuritoimintaa, jossa on mukana sosiaaliviranomaisen, nuorisopalveluiden ja psykiatrisen sairaanhoitajan lisäksi myös poliisi. Rasinkangas pitää molempia toimintamuotoja tärkeinä.
– Koulupoliisitoiminta eroaa ankkurista siten, että ankkuri toimii vapaaehtoisuuteen perustuen eli siinä nuori yhdessä vanhempien kanssa kutsutaan ”ankkuripuhutukseen”, mutta se on vapaaehtoista.
– Monissa ankkuritiimeissä on ollut jonottamista, joten puuttuminen tapahtuu viiveellä. Sen sijaan koulupoliisi pyrkii menemään akuutisti paikalle tai on tavoitettavissa nopeasti niin koulun, huoltajien tai muun sidosryhmän kutsuessa.
Konkreettista apua lapsille ja nuorille
Koulupoliisi tulee toiminnallaan tutuksi lapsille, nuorille ja samalla huoltajillekin. Myös koulut arvostavat koulupoliisin roolia.
Rasinkangas korostaa, että tehtävässä tehdään myös tärkeää työtä rikosten ennalta estämiseksi.
– Koulupoliisin laillisuuskasvatus lisää nuorten tietoisuutta, sillä poliisilla on enemmän auktoriteettia. Tiedän, että kasvatuksellisella puuttumisellaan poliisi on voinut ehkäistä rikoksen toteutumista tai jatkumista. Tämä pitää sisällään monia vakavia suunnitteilla olevia rikoksia, kuten vaikkapa koulu-uhkaukset, väkivaltarikokset, toistuva kiusaaminen tai päihteiden hankintaan liittyvät asiat.
Koulupoliisitoiminta on tärkeää myös siksi, että näin kaikki ennalta ehkäisevät tapahtumat ja kouluissa sattuneet rikokset eivät jää hälytyspartioiden vastuulle, koska heille tulee paljon myös A-luokan kiireellisiä tehtäviä. Näin ollen kentän hälytyspartiot voivat keskittyä kiireellisimpiin tehtäviin.
Rasinkangas tietää, että monet lapset ja nuoret ovat saaneet hyvinkin konkreettista apua poliisin ennakoivan puuttumisen ja toiminnan johdosta.
– Paras palkinto työstä on, kun näkee nuoren kasvoilla huojentuneen ilmeen, ”kun käry on käynyt” tai uhrin kohdalla kiusaaminen on saatu loppumaan ja poliisille on tullut huoltajan palaute siitä.

KUVA MATTI MATIKAINEN
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laillisuuskasvatus lasten ja nuorten rikollisuus Merja Rasinkangas koulupoliisi ennaltaehkäisevä työ poliisien määrä kouluväkivalta lisärahoitus Koulukiusaaminen Sisäinen turvallisuus Oulu budjettiriihi Lapset ja nuoret Päihteet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan

Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan voimakkaasti nöyryytysväkivaltaan: ”Koulut eivät yksin selviä ongelmasta”

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”

Tyttöä puukotettiin jumppasalissa – amerikkalaisäiti haastaa koulun oikeuteen koska opettajat eivät estäneet
Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Ei ole todellista – Ison-Britannian keskuspankki wokettaa Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin pois brittien seteleistä
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














