

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koulupoliisille ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa – tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvointi, laillisuuskasvatus sekä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy
Hallitus tekee vahvoja panostuksia sisäiseen turvallisuuteen. Tämän osoituksena poliisin rahoitusta lisätään niin, että poliisien määrä kasvaa 8 000 poliisiin vaalikauden loppuun mennessä.
Hallituksen syksyn budjettiriihen yhteydessä viime viikolla tiedotettiin myös, että koulupoliisitoiminta on saamassa ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa.
Noin 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa aiemmin toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
Koulupoliisi tekee moniammatillista yhteistyötä koulujen kanssa ja muun muassa vierailee kouluissa kertomassa rikosoikeudellisista vastuukysymyksistä, turvallisuudesta sekä antaa ohjeita, kuinka tulisi toimia tilanteissa, joissa esiintyy väkivaltaa ja kiusaamista.
Kansanedustaja Merja Rasinkangas on toiminut lähes 20 vuotta päätoimisena koulupoliisina Oulun poliisilaitoksessa.
Lisäraha tulee tarpeeseen
Kansanedustaja on tyytyväinen koulupoliisin saamaan lisärahaan.
– Hienoa, että koulupoliisitoimintaa arvostetaan poliisihallinnon ulkopuolella ja se nähdään tärkeänä nopean toiminnan ja akuutin puuttumisen mallina sekä yhteistyötahona koulujen kanssa, Rasinkangas sanoo.
Lisäraha tulee tarpeeseen, sillä resurssien puute on aikaisemmin ollut esteenä säännöllisen laillisuusvalistuksen järjestämiselle. Lisärahoitus turvaa ainakin henkilöresursseja, vaikkakin tarkemmasta kohdentamisesta tehdään myöhemmin päätöksiä poliisissa.
Monilla poliisilaitoksilla on pääsääntöisesti joka vuosi tilanne se, että rahat ovat lopussa syksyä kohti mentäessä. Rasinkangas kertoo, että tämä näkyy myös koulupoliisin työssä.
– Hankinnat on kielletty, ja viimeisimpänä pari vuotta sitten säästöjen vuoksi esimerkiksi sunnuntaityöt poistettiin Oulun koulupoliiseilta ja muutamilta tutkintaryhmiltä.
Puuttuu kouluissa sattuneisiin rikoksiin
Koulupoliisitoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointi, olennaisena osana kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy.
– Oulussa omaan koulupoliisin toimenkuvaani kuului esimerkiksi laillisuuskasvatusta. Nuorten kanssa kävimme läpi asioita kuten oikeudelliset vastuuikärajat, some ja kännykän käyttö, kiusaaminen, eri rikosnimikkeet ja seuraamukset sekä päihteet. Lisäksi koulupoliisi puhuu vanhempainilloissa, Rasinkangas kertoo.
Koulupoliisille kuuluu myös vaikeiden tai pitkäkestoisten kiusaamisten selvittely ja sovittelu, vaikkakin pyrkimyksenä on, että koulu puuttuu tapauksiin ensin.
Lisäksi koulupoliisi puuttuu koulussa sattuneisiin rikoksiin ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tai rikosilmoituksen.
– Koulupoliisia on myös pyydetty mukaan lukuisiin verkostoihin ja eri tilaisuuksiin asiantuntijapuheenvuoroa pitämään. Koulupoliisi tekee myös läheistä yhteistyötä lastensuojelun ja nuorisopalvelveluiden kanssa.
Oulussa päätoiminen koulupoliisi
Rasinkangas on ennen eduskuntaa tehnyt päätoimista koulupoliisityötä vuodesta 2005 lähtien. Oulun malli, jossa on päätoiminen koulupoliisi, lienee samalla valtakunnan ainoa.
– Päätoimisuus on koulupoliisin tehtävässä erittäin tärkeä, sillä kouluissa sattuu ja tapahtuu yhä enemmän, kuten kiusaamista ja pahoinpitelyjä. Siksi on tärkeää, että koulut ja huoltajat tavoittavat myös poliisin konsultaation akuutisti.
Monissa poliisilaitoksissa tehdään ennalta ehkäisevää työtä muun toiminnan ohessa. Muutaman vuoden ajan poliisilaitoksissa on ollut myös ankkuritoimintaa, jossa on mukana sosiaaliviranomaisen, nuorisopalveluiden ja psykiatrisen sairaanhoitajan lisäksi myös poliisi. Rasinkangas pitää molempia toimintamuotoja tärkeinä.
– Koulupoliisitoiminta eroaa ankkurista siten, että ankkuri toimii vapaaehtoisuuteen perustuen eli siinä nuori yhdessä vanhempien kanssa kutsutaan ”ankkuripuhutukseen”, mutta se on vapaaehtoista.
– Monissa ankkuritiimeissä on ollut jonottamista, joten puuttuminen tapahtuu viiveellä. Sen sijaan koulupoliisi pyrkii menemään akuutisti paikalle tai on tavoitettavissa nopeasti niin koulun, huoltajien tai muun sidosryhmän kutsuessa.
Konkreettista apua lapsille ja nuorille
Koulupoliisi tulee toiminnallaan tutuksi lapsille, nuorille ja samalla huoltajillekin. Myös koulut arvostavat koulupoliisin roolia.
Rasinkangas korostaa, että tehtävässä tehdään myös tärkeää työtä rikosten ennalta estämiseksi.
– Koulupoliisin laillisuuskasvatus lisää nuorten tietoisuutta, sillä poliisilla on enemmän auktoriteettia. Tiedän, että kasvatuksellisella puuttumisellaan poliisi on voinut ehkäistä rikoksen toteutumista tai jatkumista. Tämä pitää sisällään monia vakavia suunnitteilla olevia rikoksia, kuten vaikkapa koulu-uhkaukset, väkivaltarikokset, toistuva kiusaaminen tai päihteiden hankintaan liittyvät asiat.
Koulupoliisitoiminta on tärkeää myös siksi, että näin kaikki ennalta ehkäisevät tapahtumat ja kouluissa sattuneet rikokset eivät jää hälytyspartioiden vastuulle, koska heille tulee paljon myös A-luokan kiireellisiä tehtäviä. Näin ollen kentän hälytyspartiot voivat keskittyä kiireellisimpiin tehtäviin.
Rasinkangas tietää, että monet lapset ja nuoret ovat saaneet hyvinkin konkreettista apua poliisin ennakoivan puuttumisen ja toiminnan johdosta.
– Paras palkinto työstä on, kun näkee nuoren kasvoilla huojentuneen ilmeen, ”kun käry on käynyt” tai uhrin kohdalla kiusaaminen on saatu loppumaan ja poliisille on tullut huoltajan palaute siitä.

KUVA MATTI MATIKAINEN
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laillisuuskasvatus lasten ja nuorten rikollisuus Merja Rasinkangas koulupoliisi ennaltaehkäisevä työ poliisien määrä kouluväkivalta lisärahoitus Koulukiusaaminen Sisäinen turvallisuus Oulu budjettiriihi Lapset ja nuoret Päihteet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan

Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan voimakkaasti nöyryytysväkivaltaan: ”Koulut eivät yksin selviä ongelmasta”

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”

Tyttöä puukotettiin jumppasalissa – amerikkalaisäiti haastaa koulun oikeuteen koska opettajat eivät estäneet
Viikon suosituimmat

Ylen ex-toimittaja muistuttaa Nasima Razmyarin eturistiriidasta: Lobbaa poliitikkona maahanmuuton lisäämistä, samaan aikaan mukana vastaanottokeskusbisneksessä
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Iranin kansa juhlii diktaattorin kuolemaa: ”Khamenei meni helvettiin”
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin – pappishallinnon kaataminen on alkanut
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Näin keskusta on äänestänyt eduskunnassa maahanmuuton kiristyksistä – mitkään tiukennukset eivät kelpaa
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.

Kolumni: Utopiasosialismista
Jos SDP voittaa vaalit ja sosialistivetoinen hallitus on vallassa, julkinen talous ajautuu kriisiin 2030-luvulla. Luottoluokitukset tippuvat. Riskpreemiot velalle nousevat. Luotto loppuu, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää













