Vuoteen 2024 mennessä Helsingin kaupunki oli investoinut pyöräilyinfrastruktuuriin yhteensä 195 miljoonaa euroa. Kaisantunneli maksoi 33 miljoonaa. Pohjoisbaana – yhdeksän kilometrin pyöräilyreitti Käpylästä Vantaan rajalle – lähes 29 miljoonaa. Munkkiniemenbaana 13 miljoonaa.
Mitä 195 miljoonalla eurolla on saatu? Pyöräilyn kulkutapaosuus Helsingissä on noin 8–9 prosenttia. Se on pysynyt suunnilleen samana vuodesta toiseen.
Kaupungin itsensä asettama tavoite on 20 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Kaupunkiympäristölautakunta on jo myöntänyt, ettei tähän päästä ilman huomattavaa lisäpanostusta. Kasvu on ollut hidasta tai olematonta.
Väitöstutkimus: Renessanssista ei tullut mitään
Arkkitehtuurin maisteri Carlos Lamuela Orta väitteli kaupunkipyöräilystä Helsingin yliopistossa 1. kesäkuuta 2026. Väitöskirjan otsikko kertoo oleellisen: ”Waiting for the Cycling Renaissance – The Limits of the Sustainability Transition Assumption in the Finnish Urban Mobility Case” (Pyöräilyrenessanssia odottaessa – kestävän siirtymän oletuksen rajat suomalaisessa kaupunkiliikenteessä).
Tutkimus haastaa niin sanotun pyöräilyrenessanssiajatuksen, joka on ohjannut suomalaista kaupunkiliikennepolitiikkaa vuosikymmeniä. Sen logiikka on yksinkertainen. Kun ensin rakennetaan turvallinen pyöräilyinfrastruktuuri, niin ihmiset alkavat pyöräillä.
Poliittinen viesti on ollut johdonmukainen. Investoinnit ovat riittämättömiä, poliittinen tahto puuttuu.
Lamuela Ortan väitöstutkimus osoittaa, ettei tämä pidä paikkaansa – ainakaan Suomessa.
– Helsinki ja Tampere ovat investoineet pyöräilyyn, mutta kaupunkien liikennejärjestelmät eivät ole muuttuneet toivottuun suuntaan, tutkija toteaa.
Tutkimus kyseenalaistaa pehmeän ohjauksen tehon: kun ihmisille rakennetaan pyörätie, mutta mitään velvoitetta ei ole sitä käyttää, useimmat eivät vaihda kulkutapaansa.
Satojen miljoonien silta
Mittavin yksittäinen esimerkki kaupunkien pyöräilyinvestoinneista on Kruunusillat-hanke. Laajasalosta Hakaniemeen johtava kolmen sillan kokonaisuus sisältää raitiotielinjan ja siltojen pyörätiet. Kun hanketta myytiin kaupunkilaisille, kestävä liikennepolitiikka ja pyöräilyn edistäminen olivat keskeisiä perusteluita.
Hinta on ollut sen mukainen. Vuonna 2016 valtuustolle esitelty kustannusarvio oli 430 miljoonaa euroa.
Kruunusiltojen kustannuksista on ollut useita eri arvioita eri vuosina riippuen siitä, lasketaanko mukaan koko raitiotiehanke vai vain sillat. Joka tapauksessa lopullinen hintalappu nousi sadoilla miljoonilla yli 700 miljoonaan euroon. Raitioliikenne silloilla alkaa vuonna 2027.
Esplanadin historiallinen kiveys meni rikki
Kruunusillat ei ole ainoa esimerkki siitä, kuinka pyöräilyideologia on tullut kalliiksi ja konkreettisesti tuhoisaksi.
Vuosina 2022–2024 Helsingissä toteutettiin noin neljän miljoonan euron Esplanadien katukokeilu, jossa autokaistat varattiin pyöräilylle ja kävelylle. Jotta pyöräily olisi miellyttävämpää, historiallisten nupukivien päälle levitettiin asfaltti.
Kokeilun päätyttyä asfaltti poistettiin. Paljastui, mitä oli saatu aikaan: arvokkaat nupukivet olivat vaurioituneet. Jyrsin oli jättänyt niihin syviä uurteita, ja osa kivistä joudutaan kokonaan vaihtamaan. Lisälasku lankesi veronmaksajille. Kyse on Suomen tunnetuimmasta katumiljööstä, joka odottaa kalliita korjauksia.
Enemmistö maksaa vähemmistön kulkumuodosta
Tutkimus nostaa esiin kiusallisen kysymyksen: keitä pyöräilyinfrainvestoinnit oikeastaan palvelevat?
Pyöräily on kaupungeissakin vähemmistön valinta. Helsingin kulkutapaosuus pysyy 8–9 prosentissa sadoista investointimiljoonista huolimatta.
Silti pyöräilyinfra on saanut poikkeuksellisen paljon poliittista painoarvoa, ja sen perusteluina on käytetty niin ilmastotavoitteita, kansanterveyttä kuin kaupunkiviihtyisyyttäkin.
Jos ilmastotavoitteet ovat aidosti tärkeitä, tutkimus ohjaa katseen muualle. Autokannan sähköistäminen nousee entistä tärkeämmäksi teemaksi. Pyöräilyn kulkutapaosuus kasvaa infrainvestoinneilla kituliaasti, jos ollenkaan.
Väitöskirjan ydinviesti on selvä. Vähemmistön kulkumuodosta ei tule enemmistön kulkumuotoa pelkästään sillä, että enemmistö pannaan maksamaan siitä.
