Kyse on poikkeuksellisen suuresta luottamuslauseesta Suomelle. Googlen päätös osoittaa, että vakaa yhteiskunta, puhdas ja kilpailukykyinen sähkö, vahva energiaverkko sekä osaava työvoima muodostavat yhdistelmän, jolla Suomi pystyy kilpailemaan maailman suurimmista investoinneista, Vilhelm Junnila sanoo.
Työllisyysvaikutus yli 37 000 työpaikkaa
Googlen arvion mukaan investointien rakentamisvaiheen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen olisi keskimäärin 3,6 miljardia euroa vuodessa ja työllisyysvaikutus yli 37 000 työpaikkaa. Valmistuttuaankin laitosten arvioidaan tukevan noin 7 000 työpaikkaa vuosittain.
Junnilan mukaan investointi osoittaa samalla, miksi Suomen energia- ja teollisuuspolitiikassa on huolehdittava sähkön riittävyydestä ja kilpailukykyisestä hinnasta myös sähkön kysynnän kasvaessa.
– Sähköistyvä teollisuus ja muut suuret investoinnit kilpailevat samoista edellytyksistä. Suomen ei pidä joutua tilanteeseen, jossa investointeja jää toteutumatta sähkön, verkkokapasiteetin tai liian hitaiden lupaprosessien vuoksi. Nyt on varmistettava, että investointiaalto pystyy jatkumaan ja myös energian hinta pysyy kilpailukykyisenä.
Kehityssuunta on oikea
Junnila pitää erityisen kiinnostavana Googlen investointikokonaisuuteen liittyviä energiaratkaisuja. Google on sopinut Fortumin kanssa 22 vuoden sähkönostosopimuksesta, joka tukee Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän jatkamista. Lisäksi yhtiöt selvittävät uuden päästöttömän sähköntuotannon ja mahdollisten uusien ydinreaktoreiden liiketoimintamalleja. Google investoi myös tuulivoimaan ja Kajaaniin rakennettavaan 94 megawatin akkujärjestelmään.
– Tämä kehityssuunta on oikea, sillä Googlen kaltainen sähkönkäyttäjä ei ainoastaan lisää kysyntää, vaan osallistuu myös uuden tuotannon, jouston ja sähköjärjestelmän toimintavarmuuden rakentamiseen. Erityisen merkittävänä pidän sitä, että pitkäaikainen sähkönostosopimus tukee Loviisan ydinvoiman tulevaisuutta ja että yhteistyössä selvitetään myös uuden ydinvoiman edellytyksiä.
Kansantalouden kannalta järkevää
Junnilan mukaan investointien sijoittuminen Pohjois-Suomeen on myös kansantalouden kannalta järkevää. Pohjois-Suomessa on runsaasti sähköntuotantoa ja paikoin paremmat mahdollisuudet liittää uutta suurta kulutusta verkkoon ilman mittavia uusia verkkoinvestointeja. Tällä hetkellä tilanne on, että energiantuotanto on pitkälti Länsi- ja Pohjois-Suomessa, mutta kulutus Etelä-Suomessa. Tämä on rasittanut kantaverkkoa.
– Suomen kilpailuetu ei voi perustua vain siihen, että meillä tuotetaan paljon puhdasta sähköä. Meidän pitää pystyä jalostamaan tämä vahvuus investoinneiksi, työpaikoiksi ja Suomessa syntyväksi arvonlisäksi. Googlen päätös on erinomainen esimerkki siitä, mitä tämä voi käytännössä tarkoittaa. Rakennusvaiheessa tämä tarkoittaa 37 000 työpaikkaa ja valmistuttuaan jopa 7 000. Alihankintaverkostossa on ainakin 600 yritystä, Junnila iloitsee valtavista kerrannaisvaikutuksista.
Suomen on oltava maa, johon kannattaa investoida
Junnilan mukaan 13 miljardin euron kokonaisuus on myös muistutus siitä, että Suomen kasvupolitiikassa kannattaa keskittyä konkreettisiin investointien edellytyksiin.
– Kun miljardiluokan kansainvälisiä investointeja saadaan Suomeen, vaikutukset ulottuvat rakennustyömailta alihankintaketjuihin, palveluihin, osaamiseen ja verotuloihin. Tätä kehitystä meidän kannattaa määrätietoisesti vahvistaa. Suomen pitää olla myös jatkossa maa, johon kannattaa investoida. Tämä edellyttää ennustettavuutta muun muassa verotuksen suhteen.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuvaa kyseessä olevan niin sanottu parempi datakeskushanke.
– Nyt on vain pidettävä huolta suomalaisten arjen sähkön riittävyydestä ja pidettävä hinnat kurissa, Ranne kirjoittaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra puolestaan summaa tilanteen kokoavasti omilla kanavillaan:
– Suomen maakuva, investointiympäristö ja hallituksen kasvumyönteiset päätökset – näyttää erinomaiselta!