LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valtiovarainministeriö ehdottaa budjettiesityksessään yhteisöverokannan laskua 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutos vahvistaa Suomen houkuttelevuutta investoinneille, yrittäjyydelle ja työllistämiselle. Opposition vaatimus perua yhteisöveron alennus jarruttaisi investointeja ja työpaikkoja, joita Suomi kipeästi tarvitsee.
Hallitus pitää kiinni päätöksestään laskea yhteisöveron tasoa kahdella prosenttiyksiköllä ensi vuoden alusta. Yhteisövero peritään yrityksen voitosta ennen kuin siitä maksetaan senttiäkään osinkoina omistajille. Osingoista maksetaan tämän jälkeen edelleen erikseen pääomatulovero.
Yhteisöveron kevennys ei kasvata yhdenkään yrittäjän palkkapussia suoraan, vaan jää ensisijaisesti yrityksen käyttöön investointeihin, palkkaukseen ja kasvuun. Alempi verokanta kannustaa yritysten perustamiseen, yritystoiminnan laajentamiseen ja työllistämiseen.
Nämä tosiasiat oppositio jättää kertomatta, kun se leimaa yhteisöveron alentamisen ”tehottomaksi”.
SDP:n ja vihervasemmiston kertomus nojaa staattiseen laskutapaan: veroprosentti kerrotaan nykyisellä veropohjalla, ja tulos esitetään suoraan ”menetettynä” verotulona. Tämä on taloustieteellisesti naiivia.
Kevyempi yhteisövero lisää riskinottoa, yritystoiminnan kannusteita ja kannattavuutta. Mitä enemmän Suomessa syntyy voitollista liiketoimintaa, sitä suurempi on myös veropohja, josta 18 prosenttia kerätään.
Verokannan alentaminen ei automaattisesti tarkoita pienempää verokertymää, vaan verotulot saattavat nousta, kun veronalennus kasvattaa taloudellista toimeliaisuutta. Vastaavasti joissakin tilanteissa veronkorotukset saattavat vähentää verotuloja.
Tätä ilmiötä kuvaa taloustieteessä tunnettu Lafferin käyrä.
Ilmiöstä on Suomesta jo näyttöä. Kun yhteisöveroa viimeksi alennettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuonna 2014, verokertymä pysyi heti alennuksen jälkeen lähes ennallaan – ja lähti sen jälkeen vahvaan kasvuun.
Vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa kerättiin 4,4 miljardia euroa. Vuonna 2016 kertymä oli kasvanut yli miljardilla 5,5 miljardiin euroon, ja vuonna 2021 yritykset maksoivat yhteisöveroa jo 7,3 miljardia euroa.
Veronmaksajain Keskusliiton väistyvä toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on todennut, että maltillinen yhteisöveron alennus ”ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä”.
Veronalennus todennäköisesti lisää verotuloja pitkällä aikavälillä – täysin päinvastoin kuin opposition staattinen laskukaava antaa ymmärtää.
Kyse ei ole vain kotimaisesta kannustinvaikutuksesta. Suomalaiset yritykset kilpailevat monilla toimialoilla globaalisti tai vähintään Euroopan tasolla, ja pääomat sekä liiketoiminta hakeutuvat sinne, missä yritysverotus on kilpailukykyisintä.
Vaikutukset eivät näy budjettikirjanpidossa hetkessä. Työllisyyden voi realistisesti odottaa alkavan piristyä vasta investointien ja yritysten kasvupäätösten vanavedessä, ehkä jo syksyllä, kun uusi verokanta alkaa näkyä yritysten suunnitelmissa.
Yhteisöveron alennus ei ole irrallinen toimi. Samassa paketissa hallitus siirtää työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa listaamattomien yhtiöiden osalta käyttöhetkestä kohde-etuuden luovutushetkeen ja kasvattaa yrittäjävähennystä. Nämä toimet parantavat suomalaisten kasvuyritysten kykyä palkata ja pitää osaajia.
Talouskasvun jatkuminen edellyttää järkeviä verokannustimia. Yhteisöveron alentamisen lisäksi työtulovähennystä kasvatetaan 230 miljoonalla eurolla, ja ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla.
Verotuksen painopistettä siirretään työstä ja yrittämisestä kulutukseen, ei toisin päin.
Kun kokonaisuutta katsoo läpi – yhteisöveron alennus yrityksille, kasvuyritysten kilpailukyvyn parantaminen, työn verotuksen kevennys sekä haittaverojen korotus – kyse ei ole irrallisista toimista vaan johdonmukaisesta linjasta, jolla Suomen taloutta käännetään nousuun. Opposition vaatimus perua yhteisöveron alennus kääntyisi suoraan kasvua ja työpaikkoja vastaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Demareiden posetiivi veivaa edelleen samaa sävelmää: ensi vuonna voimaan tuleva yhteisöveron alennus on peruttava. Kun veroa aiemmin alennettiin, verotulot kääntyivät kasvuun. SDP:lle yhteisöveron alennus näyttääkin olevan enemmän ideologinen kuin taloudellinen kysymys.
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.
Veronalennukset ovat keskeinen työkalu talouskasvun taustalla, sillä kevyempi verotaso vaikuttaa paitsi taloudellisen toimeliaisuuden määrään, myös niihin päätöksiin, joita yrityksissä tehdään, kun omistajat harkitsevat, missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa. Kasvuyritykset luovat samalla uusia työpaikkoja.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
