Hallitus pitää kiinni päätöksestään laskea yhteisöveron tasoa kahdella prosenttiyksiköllä ensi vuoden alusta. Yhteisövero peritään yrityksen voitosta ennen kuin siitä maksetaan senttiäkään osinkoina omistajille. Osingoista maksetaan tämän jälkeen edelleen erikseen pääomatulovero.
Yhteisöveron kevennys ei kasvata yhdenkään yrittäjän palkkapussia suoraan, vaan jää ensisijaisesti yrityksen käyttöön investointeihin, palkkaukseen ja kasvuun. Alempi verokanta kannustaa yritysten perustamiseen, yritystoiminnan laajentamiseen ja työllistämiseen.
Nämä tosiasiat oppositio jättää kertomatta, kun se leimaa yhteisöveron alentamisen ”tehottomaksi”.
Yhteisöveron kevennys synnyttää työpaikkoja
SDP:n ja vihervasemmiston kertomus nojaa staattiseen laskutapaan: veroprosentti kerrotaan nykyisellä veropohjalla, ja tulos esitetään suoraan ”menetettynä” verotulona. Tämä on taloustieteellisesti naiivia.
Kevyempi yhteisövero lisää riskinottoa, yritystoiminnan kannusteita ja kannattavuutta. Mitä enemmän Suomessa syntyy voitollista liiketoimintaa, sitä suurempi on myös veropohja, josta 18 prosenttia kerätään.
Verokannan alentaminen ei automaattisesti tarkoita pienempää verokertymää, vaan verotulot saattavat nousta, kun veronalennus kasvattaa taloudellista toimeliaisuutta. Vastaavasti joissakin tilanteissa veronkorotukset saattavat vähentää verotuloja.
Tätä ilmiötä kuvaa taloustieteessä tunnettu Lafferin käyrä.
Edellinen kevennys lisäsi verotuloja
Ilmiöstä on Suomesta jo näyttöä. Kun yhteisöveroa viimeksi alennettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuonna 2014, verokertymä pysyi heti alennuksen jälkeen lähes ennallaan – ja lähti sen jälkeen vahvaan kasvuun.
Vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa kerättiin 4,4 miljardia euroa. Vuonna 2016 kertymä oli kasvanut yli miljardilla 5,5 miljardiin euroon, ja vuonna 2021 yritykset maksoivat yhteisöveroa jo 7,3 miljardia euroa.
Veronmaksajain Keskusliiton väistyvä toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on todennut, että maltillinen yhteisöveron alennus ”ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä”.
Veronalennus todennäköisesti lisää verotuloja pitkällä aikavälillä – täysin päinvastoin kuin opposition staattinen laskukaava antaa ymmärtää.
Työllisyys seuraa perässä
Kyse ei ole vain kotimaisesta kannustinvaikutuksesta. Suomalaiset yritykset kilpailevat monilla toimialoilla globaalisti tai vähintään Euroopan tasolla, ja pääomat sekä liiketoiminta hakeutuvat sinne, missä yritysverotus on kilpailukykyisintä.
Vaikutukset eivät näy budjettikirjanpidossa hetkessä. Työllisyyden voi realistisesti odottaa alkavan piristyä vasta investointien ja yritysten kasvupäätösten vanavedessä, ehkä jo syksyllä, kun uusi verokanta alkaa näkyä yritysten suunnitelmissa.
Yhteisöveron alennus ei ole irrallinen toimi. Samassa paketissa hallitus siirtää työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa listaamattomien yhtiöiden osalta käyttöhetkestä kohde-etuuden luovutushetkeen ja kasvattaa yrittäjävähennystä. Nämä toimet parantavat suomalaisten kasvuyritysten kykyä palkata ja pitää osaajia.
Suomi nousuun
Talouskasvun jatkuminen edellyttää järkeviä verokannustimia. Yhteisöveron alentamisen lisäksi työtulovähennystä kasvatetaan 230 miljoonalla eurolla, ja ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla.
Verotuksen painopistettä siirretään työstä ja yrittämisestä kulutukseen, ei toisin päin.
Kun kokonaisuutta katsoo läpi – yhteisöveron alennus yrityksille, kasvuyritysten kilpailukyvyn parantaminen, työn verotuksen kevennys sekä haittaverojen korotus – kyse ei ole irrallisista toimista vaan johdonmukaisesta linjasta, jolla Suomen taloutta käännetään nousuun. Opposition vaatimus perua yhteisöveron alennus kääntyisi suoraan kasvua ja työpaikkoja vastaan.