Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ja vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Minja Koskela osallistuivat maanantai-iltana paneelikeskusteluun politiikan journalismista. Paneelikeskustelu järjestettiin toimittaja Marko-Oskari Lehtosen tietokirjan ”Vallan vahtikoira” julkaisutilaisuudessa. Keskustelu yltyi Purran ja Koskelan väännöksi velkajarrusta.
Ensin keskusteltiin kuitenkin sävyisämmin esimerkiksi kansanedustajien taksiedusta sekä sopeutumiseläkkeestä, joista Lehtonen on toimittajana kirjoittanut paljon. Valtiovarainministeri Purra kertoi, että häneltä kysytään viikottain, miksi hän ei lakkauta sopeutumiseläkettä.
– Vastaan aina samalla tavalla: sopeutumiseläke on lakkautettu vuonna 2019 ja on siirrytty sopeutumisrahaan, joka ei ole lainkaan niin antelias kuin edellinen eläkejärjestely, Purra sanoi.
Purra vaikutti silti olevan avoin myös sopeutumisrahaan kohdistetuille sopeuttamistoimille.
– Mutta se ei ole valtiovarainministerin eikä hallituksen vaan eduskunnan käsissä. Ainoa mikä on valtiovarainministerin ja hallituksen kädessä on ministerin palkkiot, ja oletteko huomanneet, että niistä onkin leikattu, Purra sanoi.
Suuri symboliarvo
Poliitikkojen taksimatkojen ja muiden edustuskulujen kyttääminen kiinnostaa kansalaisia, vaikka rahasummilla ei olekaan suurta merkitystä valtiontalouden kannalta. Purra kertoi, kuinka poliitikkojen joukossa ahkerimpien taksinkäyttäjien listoja ajoittain arvostellaan.
– Voisiko se tutkiva journalismi tässä maassa tutkia vähän isompiakin matosia?
Purra kuitenkin kertoi pitävänsä symbolisesti äärimmäisen tärkeänä, että jos kaikkialta julkisessa taloudessa säästetään, säästöjen täytyy koskea myös poliitikkojen etuuksia, vaikka niillä ei olisikaan merkitystä valtiontalouden kokonaisuudessa. Kirjan kirjoittaja Marko-Oskari Lehtonen oli samaa mieltä.
– Summa on minimaalinen, mutta symbolisuus on monumentaalinen, Lehtonen tiivisti.
Kiitokset Koskelalle
Riikka Purran ja Minja Koskelan sananvaihto kiihtyi, kun keskustelussa siirryttiin saavutetuista eduista velkajarruun. Koskelan johtama vasemmistoliitto ei ole sitoutunut velkajarruun missään vaiheessa. Viime aikoina myös Liike Nyt ja vihreät ovat alkaneet rimpuilla irti velkajarrusta. Purra kertoo, ettei kapinointi yllätä häntä vaalien lähestyessä.
– Tiesin, että näin tulee todennäköisesti käymään, mitä lähemmäs vaaleja mennään ja mitä enemmän tilanne ja sen vakavuus tulee näkymään eri puolueryhmille, Purra kertoi.
Velkajarrusta puhuttaessa Purra kyllä, ehkä yllättäenkin, kiitti Minja Koskelaa linjakkuudesta. Vasemmistoliitto nimittäin on kertonut oman vaihtoehtonsa – eli veronkiristykset.
– Se on paljon linjakkaampaa kuin ne puolueet, jotka eivät esitä leikkauksia eivätkä veronkorotuksia.
EU:ssa eri säännöt isoille
Kun Minja Koskela alkoi moittia hallitusta alijäämäisestä budjetista, Purra näpäytti vastaan, ettei puhe ole kovin uskottavaa niin kauan kuin vasemmistoliitto ei kerro, mitä menolisäyksiä se vastustaa. Lopulta Purra joutui toteamaan, ettei hän pysynyt prosenteista ja miljardeista seonneen Koskelan ajatuksenjuoksun perässä.
– Mä en nyt ymmärrä, mistä sä Minja edes puhut, Purra pudisteli päätään.
Purra ei myöskään pitänyt realistisena vihervasemmiston toiveita siitä, että Suomi kykenisi neuvottelemaan joustoja EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Purran mukaan joustot ovat mahdollisia suurille maille, eivät Suomelle.
– Se on ihan mahdollista, että suuret EU-maat päättävätkin, että ei noudatetakaan sääntöjä enää, sitten Italia ja Espanja alkavat vaatia tukipaketteja, lopulta Ranska keksii jotakin selvitäkseen presidentinvaaleista. Mutta pienellä Suomella ei ole mahdollista mennä neuvottelemaan itselleen poikkeuksia, Purra muistutti.