Velkajarru läpi eduskunnassa – vasemmistoliitto jäi ulkopuolelle

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kertoi parlamentaarista työtä tehdyn useiden viikkojen ajan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen saattamiseksi voimaan kansalliseen lainsäädäntöön. Samalla on pyritty löytämään jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, miten finanssipolitiikkaa pitäisi Suomessa tehdä parlamentaarisessa yhteistyössä ylivaalikautisella sitoutumisella.

– Keskeisimmät muutokset ovat ne, että julkisyhteisöjen tavoite suhteessa BKT:hen olisi ensimmäisessä vaiheessa 60 prosenttia ja pitkällä aikavälillä 40 prosenttia. Julkisyhteisöjen velan aleneminen suhteessa BKT:hen on tässä kompromississa keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä.

Puhutaan vuosikymmenien päähän ulottuvista asioista

Mäkelä kertoi perussuomalaisten omasta puolestaan tämän sopimuksen hyväksyneen ja sitoutuneen julkisen talouden sopeuttamiseen hallitusti siten, että Suomen julkiset palvelut voidaan turvata ja rahoitusasema taata julkiselle taloudelle. Tiedotustilaisuuden aikana hän selvensi, että vielä ei ole päätetty niistä keinoista, joilla tavoitteeseen päästään, vaan niistä päättäminen poliittisesti on tulevien hallitusten asia.

– Valtiovarainministeriö tuotti meille hyvät laskelmat niistä vaikutusarvioista, mitä prosessin aikana käydyt riskiarviot voisivat tuottaa. Jää nähtäväksi, miten todellisuudessa tulee käymään, kun puhutaan vuosikymmenien päähän ulottuvista asioista, Mäkelä sanoi.

Suomen luottoluokitus on heikentynyt

Mäkelä kertoi vielä, että kriisimekanismien tarkoituksena ei ole se, että normaaleihin suhdannevaihteluihin liittyviin sääntöihin lähdettäisiin tekemään poikkeuksia.

– Sen takia näissä ongelmissa ollaan, että niitä normaaleita suhdannevaihteluita ei ole pystytty hoitamaan asianmukaisesti. Noususuhdanteissa olisi pitänyt ottaa tiukemmin puskuria laskusuhdanteiden varalle. Nyt jos sellainen ratkaisu tehtäisiin, että voidaan taas joustaa kun taloudessa menee huonosti, ei se johtaisi muuhun kuin velkaantumisen kasvuun.

– Suomen luottoluokitus on heikentynyt, ja luottoluokituksen kannalta on tärkeää, että Suomi pääsisi uskottavasti takaisin sille uralle, että velkaantuminen vähenisi. Totta kai rahoituksellinen asemamme eurovaluutassa on erilainen kuin markka-aikana, mutta jos niitä euroalueen sääntöjä, joita itse olemme olleet laatimassa, ei noudatettaisi, olisimme EU:n ohjauksessa. Suomi on ajautunut taloudessaan siihen tilanteeseen, jossa 10-15 vuotta sitten vaadimme itse näitä vakautussääntöjä, joita nyt pidämme varsin tiukkoina, Mäkelä kertoi.