Talouden perusta tuleville vuosille on vahvistumassa – ilman hallituksen toimia Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti

Talouden myrskyjen yhä lainehtiessa maailmalla hallitus osoitti paineensietokykyä esittelemällä vuodelle 2026 talousarvioesityksen, joka tukee orastavaa talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Tämä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.

Kansalaisten ostovoima paranee, sillä riihen päätöksillä palkansaajan verotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Tämä lisää ostovoimaa, joka puolestaan vahvistaa kasvua.

Taloudessa näkyykin jo useita myönteisiä merkkejä. Investoinnit ovat lähteneet liikkeelle, teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, korot ovat alhaalla ja hintojen nousu taittunut. Riihen päätöksillä vahvistetaan kansan luottamusta talouteen.

Edellinen vasemmistohallitus ei kyennyt säästöihin

Hallitus pitää kiinni keskeisestä finanssipoliittisesta tavoitteestaan eli velkasuhteen vakauttamisesta hallituskauden loppuun mennessä. Tämä tavoite edellytti riihessä päätettyjä reilun miljardin euron lisäsopeutuksia. Ilman hallituksen toimia Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti.

Säästöjä on kuitenkin haettu niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia tavallisen kansalaisen arkeen. Hallitus ei siten tee sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon kohdistuvia säästöjä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra linjasi jo alkukesällä olevansa valmis sellaisiin lisäsäästöihin, jotka kohdistuvat aidosti toissijaisiin menokohteisiin. Sopeutuksia tehdään etenkin yritystuista ja korkotukilainavaltuuksista.

Myös kehitysyhteistyöhön jo aiemmin tehdyt historiallisen suuret leikkaukset saavat jatkoa 50 miljoonan euron lisäleikkauksilla.

Edellisen pääministerin Sanna Marinin hallitus ei käytännössä tehnyt ainuttakaan varsinaista leikkauspäätöstä, vaan lähinnä veronkiristyksiä. Julkinen paine sai Marinin hallituksen perumaan liki jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä.

Puolustusmateriaalihankinnoille 6 miljardin tilausvaltuudet

Hallituksen linja saa tukea talousjärjestö OECD:lta, joka arvioi, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua tukevat korkojen lasku ja ostovoiman kasvu. OECD tukee etenkin hallituksen tavoitetta julkisen talouden sopeuttamisesta, koska puolustusmenot kasvavat.

Puolustuksesta hallitus ei olekaan tinkimässä. Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää kuuden miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden budjetissa olevan tilausvaltuuden. Tilausvaltuuksista kaksi miljardia euroa käytetään yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen ja neljä miljardia euroa materiaaliseen kehittämiseen.

Uusien tilausvaltuuksien avulla Puolustusvoimat käynnistää maavoimien uudistamisen.