
LEHTIKUVA
Talouden perusta tuleville vuosille on vahvistumassa – ilman hallituksen toimia Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti
Hallitus päätti eilen talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Budjettiriihessä päätetyillä veroratkaisuilla ja kasvutoimilla tuetaan orastavaa talouskasvua, mikä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.
Talouden myrskyjen yhä lainehtiessa maailmalla hallitus osoitti paineensietokykyä esittelemällä vuodelle 2026 talousarvioesityksen, joka tukee orastavaa talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Tämä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.
Kansalaisten ostovoima paranee, sillä riihen päätöksillä palkansaajan verotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Tämä lisää ostovoimaa, joka puolestaan vahvistaa kasvua.
Taloudessa näkyykin jo useita myönteisiä merkkejä. Investoinnit ovat lähteneet liikkeelle, teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, korot ovat alhaalla ja hintojen nousu taittunut. Riihen päätöksillä vahvistetaan kansan luottamusta talouteen.
Edellinen vasemmistohallitus ei kyennyt säästöihin
Hallitus pitää kiinni keskeisestä finanssipoliittisesta tavoitteestaan eli velkasuhteen vakauttamisesta hallituskauden loppuun mennessä. Tämä tavoite edellytti riihessä päätettyjä reilun miljardin euron lisäsopeutuksia. Ilman hallituksen toimia Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti.
Säästöjä on kuitenkin haettu niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia tavallisen kansalaisen arkeen. Hallitus ei siten tee sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon kohdistuvia säästöjä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra linjasi jo alkukesällä olevansa valmis sellaisiin lisäsäästöihin, jotka kohdistuvat aidosti toissijaisiin menokohteisiin. Sopeutuksia tehdään etenkin yritystuista ja korkotukilainavaltuuksista.
Myös kehitysyhteistyöhön jo aiemmin tehdyt historiallisen suuret leikkaukset saavat jatkoa 50 miljoonan euron lisäleikkauksilla.
Edellisen pääministerin Sanna Marinin hallitus ei käytännössä tehnyt ainuttakaan varsinaista leikkauspäätöstä, vaan lähinnä veronkiristyksiä. Julkinen paine sai Marinin hallituksen perumaan liki jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä.
Puolustusmateriaalihankinnoille 6 miljardin tilausvaltuudet
Hallituksen linja saa tukea talousjärjestö OECD:lta, joka arvioi, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua tukevat korkojen lasku ja ostovoiman kasvu. OECD tukee etenkin hallituksen tavoitetta julkisen talouden sopeuttamisesta, koska puolustusmenot kasvavat.
Puolustuksesta hallitus ei olekaan tinkimässä. Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää kuuden miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden budjetissa olevan tilausvaltuuden. Tilausvaltuuksista kaksi miljardia euroa käytetään yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen ja neljä miljardia euroa materiaaliseen kehittämiseen.
Uusien tilausvaltuuksien avulla Puolustusvoimat käynnistää maavoimien uudistamisen.
Suomen Uutiset
Lue myös
Budjettiriihen säästöt kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen: Sosiaaliturvasta, lapsiperheiden ja eläkkeensaajien etuuksista tai terveyspalveluista ei leikata
Hallitus varautuu tukemaan uuden ydinvoiman rakentamista
Sivistysala tyytyväinen budjettiriihen linjauksiin – koulutukseen ei uusia leikkauksia
Veronmaksajat tyytyväisiä budjettiriiheen: Onnistunut verolinja tukee talouden kääntämistä kasvuun
Nuorten työllistymistä vauhditetaan työllistymissetelillä
Perussuomalaiset: Syrjäytymistä ehkäisevä nuorten työllistymisseteli on juuri oikea täsmätoimi
Antti Kangas kiittää budjettiriihen linjaa – ”Huoltovarmuus alkaa pellolta ja navetasta”
Artikkeliin liittyvät aiheet
- veroratkaisut kasvutoimet puolustusmateriaali Sanna Marinin hallitus talousarvioesitys palvelut Riikka Purra Säästöt Talouskasvu Turvallisuus budjettiriihi Velkaantuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Veronmaksajat tyytyväisiä budjettiriiheen: Onnistunut verolinja tukee talouden kääntämistä kasvuun
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisinaan. - Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia.

Sivistysala tyytyväinen budjettiriihen linjauksiin – koulutukseen ei uusia leikkauksia
Sivistysala ry kiittää hallitusta siitä, ettei vuoden 2026 budjettiesitykseen sisälly uusia säästöjä koulutukseen. Politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo pitää ratkaisua tärkeänä, vaikka tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvutahti loivenee bruttokansantuotteen kehityksen vuoksi.

Budjettiriihen säästöt kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen: Sosiaaliturvasta, lapsiperheiden ja eläkkeensaajien etuuksista tai terveyspalveluista ei leikata
Hallitus pyrkii budjettiriihen päätöksillä vauhdittamaan orastavaa talouskasvua, vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouteen sekä edistämään työllisyyttä. Hallitus helpottaa etenkin nuorten pääsyä työelämään.

Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”

Hallituksen isot veropaketit lisäävät ostovoimaa ja kasvutoimia – pieni- ja keskituloisten työn verotus kevenee 625 miljoonalla
Valtiovarainministeri Riikka Purra listaa hallituksen esittämiä, merkittäviä veronkevennyksiä, jotka kohdistuvat erityisesti työntekoon ja yrittämiseen.
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Suuri epäkeskustelu toimittajien vasemmistolaisuudesta – mielipide-eliitin sananvalta tukahdutti mediakritiikin
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














