LEHTIKUVA
Aktiivisimmille sarjanäpistelijöille on alettu antaa ehdottomia vankeusrangaistuksia, tiedottaa Helsingin poliisi. Syyttäjä tunnustaa, että toimintamalli olisi pitänyt ottaa käyttöön jo toista vuosikymmentä sitten.
Näpistysten määrä Helsingissä on räjähtänyt. Vuonna 2024 kirjattiin 13 254 näpistysrikosta. Vuonna 2025 luku oli jo 21 598 – kasvua yli 60 prosenttia vuodessa. Vuonna 2026 tahti on jatkunut: huhtikuun loppuun mennessä näpistyksiä kirjattiin lähes 30 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.
Nyt poliisi on alkanut paketoida 200 aktiivisimman omaisuusrikollisen rikosasioita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kaikkein aktiivisimpia tutkitaan varkauden nimikkeellä. Helsingin käräjäoikeus on jo antanut ehdottomia vankeusrangaistuksia useista myymälänäpistyksistä.
Syyttäjä on noin 15 vuoden ajan esittänyt, että näpistysjuttuja saataisiin paketoitua isommiksi kokonaisuuksiksi.
– Nyt olemme luoneet poliisin kanssa toimivan järjestelmän, toteaa Etelä-Suomen syyttäjäalueen apulaispäällikkö Tero Kekki.
Syyttäjä myöntää, että tehokkaampi väline on ollut käytettävissä koko ajan. Samaan aikaan näpistysten määrä kasvoi ja kaupan henkilöstö kohtasi kasvavaa väkivallan uhkaa. K-kauppiasliiton järjestöpäällikkö Mikko Ahtola kuvailee tilannetta:
– Myymälävarkauksia tekevillä on usein erilaista kättä pidempää mukana, ruiskua, puukkoa, isompaa veistä, ja kynnys niiden käyttämiseen on selvästi madaltunut. Meillä on ihmisiä, jotka eivät enää suostu olemaan iltaisin tietyissä paikoissa töissä.
Sarjanäpistelijöiden kohdalla tavallinen sakko on ollut tehoton. Kun epäillyllä on useita aiempia sakkoja lyhyen ajan sisällä, asiasta on laadittava rikosilmoitus ja se ohjautuu tuomioistuimeen.
Tuomioistuimen määräämä maksamaton sakko voidaan muuntaa vankeudeksi, poliisin tai syyttäjän määräämä ei. Siksi rikosten paketointi kokonaisuuksiksi on ratkaisevan tärkeää. Sarjanäpistelijä ei enää selviä irrallisilla sakoilla.
Vuoden vaihteessa perustettu kenttätutkintaryhmä nopeuttaa prosessia tutkimalla omaisuusrikokset jo tapahtumapaikalla. Asianosaiset kuulustellaan heti, tallenteet saadaan tuoreeltaan.
Suomalainen oikeusjärjestelmä tuotti vuosi toisensa jälkeen saman tuloksen: sakko, uusi teko, uusi sakko.
Nyt kun käräjäoikeus on alkanut antaa ehdottomia vankeusrangaistuksia, muutos on merkittävä. Tilastot kertovat lähikuukausina, onko se myös pysyvä. Uuden mallin toimivuus nähdään loppuvuoden tilastoista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
Viikon suosituimmat
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
