Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Mitä ihmettä Fortumin johto ajatteli vuonna 2017 kun he “lähtivät Saksaan kuten Daavid Goljatia vastaan”, ihmettelee taloushallinnon asiantuntija Pauli Vahtera blogissaan. Fortumin liikevaihto oli edellisvuonna ollut 3,6 miljardia euroa – Uniperin 19 kertaa suurempi eli 67 miljardia euroa.

Jos Fortum olisi ollut “yksityisten kokonaan omistama pörssiyhtiö”, se ei olisi lähtenyt ostamaan Uniperia. Valtionyhtiössä pidäkkeet maailmanvalloitukseen sen sijaan ovat vähissä.

– Pelataan upporikasta ja rutiköyhää, koska voitoista johto saa isot bonukset ja tappiot maksaa suomalainen kuluttaja. Vaikka Fortum menisi konkurssiin, johtajilla on turvattu tulevaisuus, eivätkä he ikinä joutuisi vastaamaan virheistään, Vahtera kirjoittaa.

Sikaa säkissä

Kaikki alkoi Vahteran tarinassa siitä, että Fortum löi laimin Uniperin ennakkotarkistuksen. Eli Fortum meni valloittamaan Saksaa miljardeilla euroilla samalla tavalla kuin ihmiset sijoittavat omia rahojaan pörssilistautuvan yhtiön osakkeisiin.

– Se mitä tiedettiin Uniperista oli sen sisäisen laskennan tuottama tieto Uniperin vuosista 2013-15, sekä vuoden 2016 tilinpäätös. Kaikki nuo vuodet olivat tappiollisia 1,1 miljardista 3,8 miljardiin euroon: yhteensä 11 miljardia euroa. Näissä luvuissa ei kerrota lainkaan tietoja johdannaisten (sähköfutuurien) määristä. Kun Uniperin johto vastusti Fortumia, on käsittämätöntä, että Fortum tällaisessa tilanteessa lähtee ostamaan sikaa säkissä, Vahtera ihmettelee.

“Delegaatiossa ei yrityskauppaosaamista”

Tammikuun 4. päivänä 2022 Fortum antoi pörssitiedotteen, jossa kertoi antaneensa Uniperille 8 miljardin euron rahoituspaketin. Vahtera on sitä mieltä, että omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen olisi pitänyt ennen Fortumin päätöstä viheltää peli poikki ja kutsua Suomen hallitus hätäkokoukseen.

Eurooppa-ministeri Tuppurainen oli määrätty Uniper-neuvotteluihin kesällä 2022. Vahteran näkemyksen mukaan omistajaohjausministerin eväät neuvotteluihin olivat kevyet,  koska “Tuppurainen on filosofian maisteri, jonka pääaineena oli germaaninen filologia”.

– Tuppuraisen delegaatiossa ei ollut lainkaan yrityskauppaosaamista. Jos pääneuvottelijana olisi ollut Björn Wahlroos, olisi lopputulos ollut Suomen kannalta aivan muuta, Vahtera miettii ja toteaa, että “pääministerin olisi ilman muuta pitänyt jättää Ruisrock väliin ja osallistua neuvotteluihin”.

Konkurssi tai Ruotsin voimalat

Suomen ei olisi pitänyt mennä neuvotteluihin “poliitikkojen tapaan perälauta edellä”, vaan vaatia esimerkiksi Uniperin Ruotsissa omistamat vesi- ja ydinvoimalat hyvitykseksi siitä, ettei Suomi laita Uniperia konkurssiin.

– Konkurssi olisi ollut Saksalle suurempi murhe kuin Suomelle, vaikka annettu 8 miljardin rahoitus olisi kaatunut Fortumin syliin. Rahoitustappion estämiseksi olisi heti 2022 alussa ennen sitoutumista tullut neuvotella saksalaisten kanssa: konkurssi tai Ruotsin voimalat, Vahtera pohtii.

Uniper taas myynnissä

Saksa aikoo myydä valtaosan omistamistaan energiayhtiö Uniperin osakkeista ja pudottaa omistusosuutensa nykyisestä 99 prosentista 25 prosenttiin. Päätös tuli julki nyt toukokuussa.

Saksa käytännössä kansallisti Uniperin vuonna 2022. Ennen kansallistamista Uniperin pääomistaja oli Suomen valtion puoliksi omistama Fortum joka myi lopulta osuutensa Saksan valtiolle 500 miljoonalla eurolla.

Fortumin virheinvestoinnin on arvioitu aiheuttaneen lähes kuuden miljardin euron tappiot.