Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon rahoitus on pienentynyt tuntuvasti tällä hallituskaudella. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuudet ovat laskeneet portaittain: vuoden 2024 noin 2 250 miljoonasta eurosta 1 750 miljoonaan vuonna 2025, edelleen 1 135 miljoonaan vuonna 2026 ja 500 miljoonaan vuonna 2027.
Muutos näkyy tuotannossa. Kun tuella aloitettiin viime vuonna yli 8 000 asuntoa, asiantuntija-arvioiden mukaan vuonna 2027 aloituksia kertyisi enää ehkä noin 2 000.
Samaan aikaan asuntopolitiikan rakenteita on uudistettu: Valtion asuntorahasto sulautettiin osaksi valtion talousarviota vuoden 2026 alussa, ja asumisoikeusasuntojen tuki päättyi vuoden 2025 lopussa.
Pääpaino vapaarahoitteiseen rakentamiseen
Hallitus perustelee linjaa avoimuudella ja eduskunnan budjettivallalla. Sen mukaan tukien siirtäminen suoraan talousarvioon korostaa eduskunnan budjettivaltaa ja parantaa asuntotukien vertailtavuutta muiden menojen kanssa. Hallitusohjelman lähtökohtana on, että yhteiskunnan tukemaa tuotantoa vähennetään hallitusti ja kohtuuhintaista asumista edistetään ensisijaisesti vapaarahoitteisella rakentamisella.
Oppositio on toistuvasti moittinut Orpon hallituksen leikkauksia korkotukivaltuuksiin, valtion asuntorahaston (VAR) lakkauttamista, ARA:n muutoksia ja asumisoikeustuotannon lopettamista ja vaatii lisää valtion tukemaa tuotantoa, erityisryhmien avustuksia ja toimia jotka tukevat rakennusalaa ja kohtuuhintaista asumista, vaikka lopputulos nyt on nähtävillä asuntomarkkinoiden ja rakentamisen alakulona.
Tuet vääristävät kannustimia
Vasemmisto-oppositiopuolueet vaativat tuetun asuntotuotannon ja korkotukivaltuuksien merkittävää lisäämistä – siis siitä huolimatta että monilla alueilla on jo tyhjillään olevia tai vajaakäytössä olevia valtion tukemia asuntoja. Tuetun tuotannon paisuttaminen kasvattaisi valtion kuluja, menoja ja yleisesti velkaa, vaikka Suomen julkinen talous on jo tiukilla ja EU:n alijäämämenettelyssä.
Järkevästi ajatellen markkinaehtoinen asuntotuotanto reagoisi paremmin todelliseen kysyntään, nyt opposition vaatima massiivinen tukeminen vääristää kannustimia ja siirtäisi riskejä veronmaksajille.
Kasvun sijasta elämänlaatua
Helsinkiin sai 700 000 asukkaansa elokuun puolivälissä. Helsingin pormestari Daniel Sazonov julistaa Ylen sivuilla, että “Helsingin kasvu 700 000 asukkaan kaupungiksi kertoo kaupunkimme vetovoimasta, mahdollisuuksista ja toimivasta kaupunkilaiselämästä”.
Ulkomailta ja muualta Suomesta tuleva muuttoliike selittää vuosittain noin 80 prosenttia kaupungin väestönlisäyksestä.
Väestönkasvu lisää segregaatiota
”Helsingin väkiluku nousee elokuun puolivälissä 700 000 asukkaan rajan yli, mikä on kaupungin mukaan historiallinen saavutus”, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän EU:n ja ulkopolitiikan asiantuntija Mikael Lith viestipalvelu X:ssä.
– Se ei ole saavutus, että väkilukua kasvattaa passiivisen maahanmuuttajaväestön kasvu. Tämä johtaa verotulojen laskuun, asuinalueiden segregaatioon.