Purra suurlähettiläspäivillä: Euroopan kyettävä puolustamaan itseään, tiivistettävä suhteita Etelä-Koreaan ja Japaniin, oltava varovainen Kiinan suhteen ja vältettävä vastakkainasettelua USA:n kanssa

– Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin toisella kaudella toteuttanut ison linjanmuutoksen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suhteessa Eurooppaan. Tämä on järkyttänyt monia vanhalla mantereella ja saanut aikaan jopa kannanottoja, joissa Yhdysvallat nähdään Euroopan poliittisena vastustajana. Yhdysvaltain nykyistä Eurooppa-näkemystä avattiin tarkemmin joulukuussa 2025 julkaistussa hallinnon kansallisen turvallisuuden strategiassa, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra tänään suurlähettiläskokouksessa.

Asiakirjassa Eurooppa nähdään kulttuurisesti heikentyvänä ja taloudellisesti taantuvana seutuna, jos maanosan politiikassa ei tehdä nopeasti voimakkaita vastatoimenpiteitä. Erityisesti maahanmuutto nähdään Yhdysvaltain turvallisuusstrategiassa Euroopalle merkittävänä turvallisuusuhkana, joka ei tarkoita vain sivilisatorista kriisiä, vaan myös eurooppalaisten Nato-maiden kyvyn ylläpitää liittolaissitoumuksiaan heikentymistä.

– Yhdysvaltain hallinnon näkemykset Venäjän muodostamasta uhasta Euroopalle ovat olleet ajoittain valitettavan ambivalentteja, mutta tällä osa-alueella on viime kuukausien aikana tapahtunut ilahduttavaa lähentymistä euroatlanttisen yhteisön sisällä. Tämä on erityisesti tärkeää Suomen kaltaiselle maalle, jolle Venäjän uhka on eksistentiaalinen kysymys.

Vastakkainasettelua on vältettävä

Ministeri muistuttaa, että Yhdysvaltojen nykyhallintoa kohtaan osoitetun oikeutetun kritiikin ohella ei ole järkevää luoda tarpeetonta vastakkainasettelua arvokysymyksissä amerikkalaisten ja eurooppalaisten välille.

– Se, että Yhdysvaltain nykyhallinto on arvostellut Euroopassa harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa turvallisuusstrategiassaan tai muissa julkilausumissaan, ei tee maasta uhkaa demokratialle Euroopassa. Yhdysvallat on yhä vapaa yhteiskunta ja demokratia, jota sitovat Eurooppaan monisatavuotiset yhteiset kulttuuriset juuret.

– Lisäksi, koska poliittiset suhdanteet Yhdysvalloissa voivat vaihdella nopeastikin, ei ole järkevää tehdä pysyväisluonteisia johtopäätelmiä siitä, minkälaista politiikkaa Yhdysvallat tulee harjoittamaan pidemmällä aikavälillä. Viittaan nyt erityisesti Yhdysvaltain marraskuun kongressivaaleihin, joissa voi sekä senaatin että edustajainhuoneen osalta tapahtua isoja valtasiirtymiä.

Euroopassa on vahvistunut ajatus vaihtoehtoisista alliansseista ja riippuvuuksien vähentämisestä Yhdysvalloista. Monissa eurooppalaisissa puheenvuoroissa on painotettu etenkin EU:n ja Kanadan sekä jopa EU:n ja Kiinan välisen yhteistyön tiivistämistä.

– Kanada-yhteistyötä tiivistettäessä on huomioitava, ettei Kanada kykene tarjoamaan Yhdysvaltain kaltaista strategista kokonaisuutta: maailmanlaajuista sotilaallista logistiikkaa, strategista ilmakuljetuskykyä, tiedustelu- ja satelliittikykyjä, laajaa ohjuspuolustusta, valtavaa puolustusteollista kapasiteettia ja ennen kaikkea Yhdysvaltain ydinpelotetta.

Kiina ei ole rauhallinen eikä ennustettava toimija

Purran mukaan Kiina-suhteissa on edettävä varovaisesti.

– Kiina ei todellisuudessa ole rauhallinen ja ennustettava toimija. Maa päinvastoin haluaa muuttaa kansainvälisen normiston tulkintaa ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa Kiinan ulkopolitiikkaa tukevaksi.

Teollisuuspolitiikka on kytketty geopoliittisiin päämääriin, ja länsi on omalla politiikallaan auttanut rakentamaan itselleen strategisen kilpailijan. Kiina on myös Venäjän sotateollisuuden keskeinen mahdollistaja.

– Sitä vastoin Euroopan on tiivistettävä sotilaallista, teknologista ja taloudellista kumppanuutta Japaniin ja Etelä-Koreaan, jotka jakavat arvomme ja yhteiskuntakäsityksemme.

Purran mukaan Euroopan pitää pystyä puolustamaan itseään huomattavasti nykyistä enemmän, jotta transatlanttinen liitto olisi tasapainoisempi. Euroopan ei pidä rakentaa Yhdysvalloille keinotekoista korviketta.

– Kuten Robert Gilpin osoitti, kansainvälisen järjestelmän vakaus riippuu siitä, vastaako liittoumien ja instituutioiden rakenne todellisia voimasuhteita. Tämä on Suomelle turvallisempi lähtökohta kuin siteen korvaaminen Kanada- tai muilla kumppanuuksilla.