Tavio suurlähettiläspäivillä: ”Aika on ajanut perinteisen kehitysavun ohi”

Ministeri Ville Tavio pääsi aloittamaan suurlähettiläskokouspuheen myönteisissä merkeissä. Suomen vienti on kasvussa. Viime vuonna tavaravienti kasvoi 3 prosenttia, ja tälle vuodelle arvioidaan 4–5 prosentin kasvua. Myös palveluvienti näyttää kehittyvän suotuisasti. Suomalaisille tuotteille, palveluille ja ratkaisuille on maailmalla kysyntää.

– Olemme tällä hallituskaudella tehneet määrätietoista työtä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja suomalaisten yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi. Suomen hyvinvointi rakentuu pitkälti viennin varaan. Siksi vienninedistäminen on koko ulkoasiainhallinnon yhteinen tehtävä, ministeri Tavio korosti.

Yksi hallituskauden merkittävimmistä uudistuksista on ollut vienninedistämisen ulkomaantoimintojen siirto osaksi ulkoasiainhallintoa. Uudistuksella on yhdistetty osaamista, vähennetty päällekkäisyyksiä ja ennen kaikkea pyritty parantamaan suomalaisille yrityksille tarjottavia palveluja. Ministeri Tavio onkin perustanut yrityksiä varten yrityspalveluyksikön ulkoministeriöön. Tavoitteena on varmistaa korkea laatu ja se, että palvelut vastaavat yritysten todellisiin tarpeisiin.

– Lokakuussa ulkoministeriö käynnistää ensimmäisten maksullisten yrityspalvelujen pilotoinnin. Keräämme kokemuksia sekä yrityksiltä että verkostoltamme ja säädämme palveluita saamamme palautteen pohjalta.

Suomella on vahvaa osaamista

Viime vuonna hyväksytty Team Finland -strategia antaa vienninedistämistyölle selkeän suunnan. Strategian lähtökohtana on keskittää voimavaroja niihin markkinoihin ja toimialoihin, joilla Suomella on parhaat mahdollisuudet menestyä. Tätä työtä varten on perustettu kansalliset toimialaryhmät.

– Suomella on vahvaa osaamista aloilla, joille maailmalla on kasvavaa kysyntää. Tällaisia ovat esimerkiksi puolustussektori, digitalisaatio ja meriteollisuus. Viime vuonna puolustustarvikkeiden kokonaisvienti kasvoi historialliset 241 prosenttia. Patrian ja ICEYEn kaltaiset yritykset menestyvät, koska Euroopan puolustusmenot ja kysyntä ovat kasvaneet voimakkaasti.

– Jatkossa meidän on oltava entistä aktiivisempia uusien mahdollisuuksien tunnistamisessa. Emme voi ainoastaan vastata yritysten nykyisiin tarpeisiin, vaan meidän on autettava niitä löytämään uusia markkinoita, kumppaneita ja kasvun mahdollisuuksia, sanoo Tavio.

Kilpailu kiristyy

Järjestelmällinen maakuvatyö tukee pitkän tähtäimen vienninedistämistyötä vahvistamalla kuvaa Suomesta luotettavana korkean teknologian maana.

Ministeri totesi talouden, turvallisuuden ja ulkopolitiikan olevan maailmassa yhä tiiviimmin sidoksissa toisiinsa. Suomen kaltaiselle vientivetoiselle maalle aktiivinen kauppapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Hallitus on pitänyt uusien vapaakauppasopimusten aikaansaamista tärkeänä tavoitteena. Tämän hallituskauden aikana sopimuksia on saatu aikaan poikkeuksellisen paljon. Vapaakauppasopimukset avaavat yrityksille uusia markkinoita, vähentävät kaupan esteitä ja lisäävät ennakoitavuutta. Ne luovat suomalaisille yrityksille paremmat mahdollisuudet kasvaa, investoida ja kansainvälistyä.

– Olemme nähneet niiden hyödyt myös käytännössä: Suomen vienti esimerkiksi Etelä-Koreaan ja Vietnamiin kasvoi kaksinumeroisin prosentein maiden kanssa solmittujen vapaakauppasopimusten jälkeen, ministeri totesi.

Kilpailu teknologioista, investoinneista ja kriittisistä raaka-aineista kiristyy. Tässä tilanteessa on tärkeää, että Suomi osana Euroopan unionia pyrkii vahvistamaan taloudellista turvallisuuttaan ja vähentämään haitallisia riippuvuuksia. Suomen näkökulmasta järjestelmällinen kumppanuuksien rakentaminen on keskeistä.

– Pidän tärkeänä, että vahvistamme suhteitamme keskeisten EU-kauppakumppaniemme kuten Puolan, Saksan ja Ranskan kanssa. Lisäksi on olennaista vahvistaa kauppasuhteitamme EU:n ulkopuolisiin prioriteettimaihin kuten Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan.

Vahva kotimainen talous luo perustan kestävälle kehitykselle

Suomen on oltava siellä, missä markkinat kasvavat ja investoinnit liikkuvat. Siksi vientiverkostoa on vahvistettu avaamalla pääkonsulaatti Houstoniin ja perustamalla uusi konsulaatti Müncheniin. Molemmilla on vahva kaupallistaloudellinen painotus.

Kehitysyhteistyöstä ministeri Tavio linjasi puheessaan, että aika on ajanut perinteisen kehitysavun ohi. Kehityspolitiikassa korostuu aiempaa enemmän vastavuoroisuus. Kehitysyhteistyö ei ole automaatio, vaan sen on tuotettava tuloksia ja perustuttava yhteisiin tavoitteisiin.

– Sekä Suomessa että kansainvälisesti kehitysyhteistyörahoituksen huippuvuodet ovat jääneet taakse. Viime vuonna virallisen kehitysyhteistyön määrä laski maailmanlaajuisesti ennätykselliset 23 prosenttia, ja säästölinja jatkuu tänä vuonna.

Osana julkisen talouden tasapainottamista Suomen kehitysyhteistyömäärärahoihin on kohdistettu sopeutuksia peräti viiteen otteeseen tämän hallituskauden aikana, myös tänä vuonna. Vaalikauden aikana säästöjä kertyy yhteensä 1 340 miljoonaa euroa, mikä on ennätyspaljon. Kehitysyhteistyön maaohjelmat on lopetettu neljässä maassa. Muita suuria säästökohteita ovat Vihreään ilmastorahastoon ja Maailmanpankin kansainväliseen kehitysjärjestöön kohdistetut leikkaukset.

– Kun julkinen kehitysrahoitus vähenee, sen tarkoituksenmukainen kohdentaminen korostuu entisestään. Meidän on pyrittävä saamaan jokaiselle eurolle mahdollisimman suuri vaikutus. Siksi tarvitsemme entistä enemmän yksityisiä investointeja, rahoituksen vivuttamista, uusia rahoittajia ja kumppanimaiden omaa kykyä kerätä tuloja ja rahoittaa itse oma taloutensa. Pitkällä aikavälillä juuri vahva kotimainen talous luo perustan kestävälle kehitykselle.

Suomen intressit kehityspolitiikan keskiöön

Kehityspolitiikan näkökulmaksi on ensimmäistä kertaa nostettu oma taloudellinen etumme.

– Tällä kaudella laaditussa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa korostetaan kaupan ja kehityksen entistä tiiviimpää yhteyttä. Vakauden lisääntyminen kehittyvissä maissa ei tapahdu ilman kestävää talouskasvua ja työpaikkoja. Siksi haluamme vahvistaa kehittyvien maiden omaa taloudellista kehitystä samalla kun tuemme toimivan liiketoimintaympäristön rakentamista. Tämä luo myös uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Kaupan ja kehityksen yhdistämisessä on saatu viime aikoina tuloksia esimerkiksi Ukrainassa, joka on suurin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa.

– Suomi rahoittaa historiamme suurinta osin kehitysrahoituksella tehtävää suomalaisyrityksen vientihanketta, jossa Wärtsilä toimittaa Ukrainan energiasektorin kipeästi tarvitsemia voimalaitosmoottoreita yli 45 miljoonalla eurolla. Hankkeen tuloksena ukrainalaisten mahdollisuudet saada sähköä paranevat samalla, kun luomme työpaikkoja ja liiketoimintaa Suomeen.

Kehitysyhteistyö on vihdoinkin ehdollistettu

Suomi tekee pitkäjänteistä kehityspoliittista työtä niillä aloilla, joilla meillä on vahvaa osaamista. Viesti kumppanimaille on selkeä: yhteistyö perustuu yhteisiin sääntöihin ja vastuuseen. Kehitysyhteistyö on vihdoinkin ehdollistettu. Suomi ei tee yhteistyötä tahojen kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa, ja odotamme kumppaneiltamme sitoutumista kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän periaatteisiin.

– Somalian kehitysyhteistyön maaohjelma on keskeytetty. Siinä on kyse juuri ehdollistamisesta. Maaohjelma keskeytettiin, kun valtioiden välinen yhteistyö ei tuottanut toivottuja tuloksia Somalian kansalaisten palautusten osalta. Keskusteluja Somalian kanssa kuitenkin käydään tilanteen ratkaisemiseksi. Rahoituksen jatkoa voidaan harkita, jos palautusyhteistyö alkaa sujua toivotulla tavalla.

Ministeri totesi myös, että viime vuosina Suomen hallinnoitavaksi on saatu moninkertaisesti enemmän EU-rahaa kuin ennen.

– Olemme onnistuneet tällä hallituskaudella tavoitteemme mukaisesti kanavoimaan runsaasti EU-delegoitua kehitysyhteistyörahaa Suomen hallinnoitavaksi. Hallituskauden alussa EU-delegoidun rahamäärän suuruus oli noin kymmenen miljoonaa euroa, mutta nyt se on jo 119 miljoonaa ja rahoitusvolyymin arvioidaan ylittävän ensi vuonna 200 miljoonaa euroa. Suomi hallinnoi tällä hetkellä kahtakymmentä EU:n delegoidun yhteistyön hanketta. Hankkeissa on ulkoministeriön lisäksi EU-arvioinnin erikseen läpäisseitä suomalaisia toimijoita, kuten Finnfund.

Tuki Ukrainalle jatkuu

EU:n kehitysyhteistyön mittavaa Global Gateway -strategiaa on rakennettu muutaman vuoden ajan, ja Suomi on tehnyt konkreettisia ehdotuksia sen kehittämiseksi. Etelä-Amerikan Paraguayssa on käynnistymässä Suomen vetämä 3,6 miljardin euron Global Gateway -lippulaivahanke, joka edistää Paraguayn talousuudistusta kestävän metsäteollisuuden, logistiikan, digitaalisen infrastruktuurin ja osaamisen kehittämisen avulla. Hankkeen arvioidaan tuovan Suomelle miljardiluokan liiketoimintamahdollisuudet ja satoja työpaikkoja.

Puheensa lopussa ministeri Tavio kertoi Suomen pitkäjänteisestä tuesta Ukrainalle.

– Suomen tuki Ukrainalle on ollut yksi hallituskauden ulko- ja turvallisuuspoliittisista painopisteistä. Suomi on tukenut Ukrainaa hyökkäyssodan aikana yli 4,6 miljardilla eurolla, josta kehitysapua ja humanitaarista apua on 1,2 miljardia. Taloutemme kokoon suhteutettuna olemme yksi Ukrainan merkittävimmistä tukijoista.

– Suomen tulee olla aktiivinen kumppani Ukrainan jälleenrakennuksessa ja luoda suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia osallistua siihen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Energiateknologia, digitaalinen infrastruktuuri, koulutus ja turvallisuusratkaisut ovat aloja, joilla suomalaisella osaamisella on paljon annettavaa.