Joakim Vigelius kirjoittaa Facebook-päivityksessään, ettei kehitysapu kaipaa suojelua eikä pientä saksimista, vaan moottorisahaa. Ulkomaille kipattujen veroeurojen säästyminen suuremmilta leikkauksilta ei ole ilon asia.
Vigelius pitää Anders Adlercreutzin lausuntoa taloudellisesti tilannetajuttomana.
– Vanhaa velkaa on kertynyt pian jo 200 miljardia, ja se maksaa korkokuluina valtiolle tänä vuonna 3,2 miljardia. Se on kolme kertaa enemmän kuin koko maamme poliisin rahoitus (1 mrd.) tai koko maamme suurimman hyvinvointialueen, Pirkanmaan, rahoitus (2,9 mrd.) tälle vuodelle, Vigelius kirjoittaa.
– Velkaa otetaan Suomessa niin paljon ja se käy niin kalliiksi, että pelkillä korkokuluilla pyörittäisi kolmen valtion poliisivoimia tai jättimäistä hyvinvointialuetta laajoine sote-palveluineen.
Yleinen mielipide ei hyväksy kehitysavun nykytasoa
Vigeliuksen mukaan kehitysavun taso on ristiriidassa kansalaisten mielipiteiden kanssa. Hän viittaa EVA:n arvo- ja asennetutkimukseen, joiden mukaan enemmistö suomalaisista pitää kehitysapua merkittävänä säästökohteena.
– Kehitysavusta säästäminen ei poistaisi kaikkia muita vaikeita päätöksiä, mutta se tarkoittaisi jopa miljardi euroa vähemmän kipeimpiä säästöjä, veronkorotuksia tai uutta velkaa joka vuosi, Vigelius painottaa.
Hänen mukaansa Suomen taloudellinen tilanne edellyttää priorisointia kotimaisiin palveluihin ja työnteon kannustimiin ulkomaisen avustamisen sijaan.
– Tätä Suomen tilannekuvaa vasten en voi ymmärtää, miksi osa päättäjistä erityissuojelee ulkomaiden avustamista suomalaisten palveluiden sijaan, Vigelius toteaa.