Ruotsin valtiopäivät hyväksyi toukokuun lopussa porvarihallituksen lakiesitykset, jotka tiukentavat kunniaväkivallasta annettavia rangaistuksia ja tekevät rangaistavaksi muun muassa lapsen viemisen ulkomaille avioliittoa varten.
Poliisi saa myös oikeuden käyttää salaisia pakkokeinoja rikosten selvittämiseksi
– Lainmuutokset ovat välttämättömiä, mutta eivät riittäviä. Kunniaväkivaltaa harjoitetaan edelleen mittavasti perheen ja ystävien harjoittaman valvonnan, uhkailun ja väkivallan kautta. Siksi sitä on usein ulkopuolisen vaikea havaita, kirjoittaa Daniel Åkerman Göteborgs-Postenin pääkirjoitussivulla.
Piilevä kunniaväkivalta esiin
Päästäkseen käsiksi piilevään kunniakulttuuriin ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus ilmoitti toukokuun puolivälissä pyrkivänsä kunniaseulonnan käyttöönottoon oppilaitoksissa.
– Kunniaan liittyvät rikokset ovat vaikeita tutkia ja todistaa, koska ne tapahtuvat usein perheessä, klaanissa tai suvussa, jossa vallitsee vaikenemisen kulttuuri, totesi ruotsidemokraattien Jessica Stegrud lakiesityksen julkaisemisen yhteydessä.
Kouluhenkilöstön tulisi esityksen mukaan ponnistella järjestelmällisesti rikollisten varoitusmerkkien tunnistamiseksi ja hälyttää viranomaiset tarvittaessa. Tidö-puolueet haluavat myös selvittää, voitaisiinko kunniaseulontaa tehdä lasten- ja äitiysneuvolakäyntien yhteydessä.
Demarihallitukset estivät keskustelun
Vuosina 2018–2022 Ruotsista vietiin ulkomaille ainakin 912 tyttölasta naitettavaksi sukulaisilleen, tavallisimmin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Heistä alle kolmasosa palasi takasin Ruotsiin. SVT:n kokoamat luvut ovat vain osatotuus, sillä se sisältää ainoastaan viranomaisten tietoon tulleet tapaukset.
Lapsiavioliitot ovat keskeinen osa kunniaväkivaltaa, jonka myötä vanhemmat perheenjäsenet päättävät tyttöjen elämästä ja kohtalosta. Keskustelua asiasta ei ollut sopivaa tai sallittua käydä sosialidemokraattisten hallitusten aikana, koska se olisi koettu ennakkoluuloisuutena muslimimaahanmuuttajia kohtaan.
Kunniakulttuuri sai kukoistaa ja sen seurauksena lukemattomat tytöt ovat menettäneet oikeuden omaan elämäänsä sekä näkymän itsenäiseen tulevaisuuteen.
”Kunniaväkivallasta puhutaan liian vähän”
Oikeusministeri Leena Meri totesi jo vuosi sitten järjestämässään tilaisuudessa, että kunniaväkivallasta puhutaan Suomessa “aivan liian vähän”. Erityisesti silloin, kun kyse on oikeussuojan toteutumisesta. Naisilla tai tytöillä on oikeus elää ilman henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
– Kunniaan liittyvä väkivalta eikä mikään muukaan väkivalta kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, se on vastoin suomalaista oikeusjärjestystä, moraalia ja ihmiskäsitystä, ministeri sanoi tuolloin aloituspuheenvuorossaan.
– Kun kokemuksia ja havaintoja kunniaan liittyvästä väkivallasta tarkastellaan ikäryhmän lisäksi syntyperän mukaan, voidaan todeta ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä olevan huomattavasti enemmän sekä omakohtaisia kokemuksia, että havaintoja kunniaan liittyvästä väkivallasta kuin suomalaistaustaisilla.
Hallitus vahvistaa tyttöjen ja naisten suojaa
Kuluvalla hallituskaudella on toteutettu lakimuutoksia, jotka parantavat kunniaväkivallan uhrien oikeuksien toteutumista. Vuoden 2025 alusta voimaan tulleet pakkoavioliiton ja tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista selkeyttävät kriminalisoinnit vahvistavat tyttöjen ja naisten suojaa.
Oikeusministeriössä on myös käynnissä useita toimenpiteitä, kuten rangaistusten kiristäminen, tietoisuuden lisääminen ilmiöstä ja siihen liittyvistä oikeussuojakeinoista.
– Kaikilla tulee olla Suomessa mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan, eivätkä rajoittavat asenteet tyttöjä ja naisia kohtaan saa estää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista, totesi oikeusministeri Meri.
