PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää lähisuhdeväkivaltaa yhtenä Suomen vakavimmista turvallisuus- ja ihmisoikeusongelmista. Liian moni nainen, lapsi ja läheinen joutuu elämään pelon keskellä omassa kodissaan. Siksi väkivallan torjunnassa ei riitä pelkkä puhe ongelman tunnistamisesta, vaan tarvitaan konkreettisia toimia, tehokkaampia viranomaiskeinoja ja nykyistä vahvempi viesti siitä, että yhteiskunta suojelee uhria ja puuttuu väkivaltaan ajoissa.
Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen sekä EU:n uuteen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevaan direktiiviin. Molemmat velvoittavat vahvistamaan väkivallan ennaltaehkäisyä, uhrien suojelua ja rikosoikeudellisia keinoja.
– Työtä on jo tehty. Avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta on selkeytetty, ja naisen sukuelinten silpominen sekä sen valmistelu on säädetty erikseen rangaistavaksi. Oikeusministeriössä selvitetään lisäksi pakottavan kontrollin kriminalisointia sekä kunniaan liittyvän väkivallan esteitä oikeusprosessissa, Mira Nieminen sanoo.
– Samalla on kuitenkin tunnistettava, että nykyiset keinot eivät kaikissa tilanteissa riitä estämään vakavaa väkivaltaa ajoissa.
– Olen tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen lähestymiskieltoja koskevan lainsäädännön tehostamiseksi. Aloitteen tavoitteena on antaa poliisille ja muille viranomaisille nykyistä nopeammat ja vaikuttavammat keinot puuttua lähestymiskiellon rikkomiseen, hyödyntää tarvittaessa ankarampia pakkokeinoja sekä vahvistaa sähköisen valvonnan ja rangaistusasteikon ennalta estävää vaikutusta.
Viimeaikaiset vakavat väkivallanteot ovat osoittaneet, että viranomaisten keinot puuttua vakaviin uhkatilanteisiin eivät ole aina olleet riittäviä. Niemisen mielestä lähestymiskielto ei saa jäädä paperiksi, jonka rikkomisesta seuraa liian vähän ja liian myöhään.
– Sähköisesti valvottu lähestymiskielto eli käytännössä jalkapanta on tärkeä uudistus. Sen avulla poliisi saa nopeasti tiedon kiellon rikkomisesta ja pystyy puuttumaan tilanteeseen ennen kuin uhka muuttuu väkivallaksi. Samalla myös suojattavaa henkilöä voidaan varoittaa siitä, että kieltoon määrätty lähestyy kiellettyä aluetta.
– Sähköisen valvonnan käyttö on kuitenkin jäänyt ennakoitua vähäisemmäksi. Tätä ei voida hyväksyä. Käyttöä on lisättävä, ja samalla on arvioitava, pitäisikö sähköinen valvonta mahdollistaa nykyistä laajemmin myös tavallisen lähestymiskiellon yhteydessä. Myös lähestymiskiellon rikkomiseen liittyviä rangaistuksia on syytä ankaroittaa.
– Lähisuhdeväkivallan erityinen vakavuus on tunnistettava nykyistä selkeämmin myös rikosoikeudessa. Kun väkivalta kohdistuu omaan puolisoon, lapseen tai läheiseen ihmiseen, kyse ei ole tavallisesta väkivallanteosta. Uhri on usein riippuvaisessa asemassa ja tarvitsee erityistä suojelua, Nieminen tähdentää.
Tuoreessa yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä on havaittu, ettei läheistä suhdetta ole aina huomioitu oikeuskäytännössä rangaistusta selkeästi ankaroittavana tekijänä. Käytännöt ovat olleet osin epäyhtenäisiä. Niemisen mielestä tämä osoittaa, että nykyinen sääntely ei kaikilta osin toteudu käytännössä riittävän johdonmukaisesti.
– Onkin tärkeää, että oikeusministeriössä arvioidaan parhaillaan koventamisperusteita koskevan rikoslain sääntelyn muutostarpeita. Samassa yhteydessä selvitetään myös tarvetta lisätä lähisuhdeväkivalta, kunniaväkivalta ja lapsiin kohdistuvat rikokset rikoslain nimenomaisiksi koventamisperusteiksi.
– Kunniaväkivaltaan on puututtava nykyistä päättäväisemmin. Kyse ei ole kulttuurista tai perinteestä vaan vakavasta väkivallasta ja ihmisoikeusloukkauksesta. Uhrien on saatava apua ajoissa, ja viranomaisten on kyettävä tunnistamaan tilanteet nykyistä paremmin, Nieminen vaatii.
Myös rikosprosessien nopeuttaminen on tärkeää. Uhrin näkökulmasta vuosia kestävät oikeusprosessit voivat tuntua uudelta rangaistukselta. Oikeusministeriössä onkin käynnissä useita hankkeita rikosprosessien nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi.
– Samalla on huolehdittava siitä, että uhrit saavat riittävän tuen. Oikeusministeriö on kohdistanut lisärahoitusta muun muassa Rikosuhripäivystyksen palveluihin, Nollalinjaan sekä kunniaväkivallan uhrien auttamistyöhön. Järjestöjen tekemä työ on korvaamatonta, Nieminen kertoo.
– Lähisuhdeväkivallan torjunnassa kyse on lopulta arvovalinnasta. Kodin ei pidä olla paikka, jossa väkivalta piilotetaan hiljaisuuden ja häpeän taakse. Suomen on oltava maa, jossa uhri saa suojelua, tekijä joutuu vastuuseen ja viranomaisilla on riittävät keinot estää väkivalta ennen kuin on liian myöhäistä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tämän vuoden aikana on jo ainakin yhdeksän naista kuollut lähisuhdeväkivallan seurauksena. Perussuomalaiset Naiset ry vaatii lähisuhdeväkivaltaa ennaltaehkäisevien toimien tehostamista ja avun kohdentamista oikein.
Porvarihallitus ja ruotsidemokraatit tiukentavat päättäväisesti toimia kunniaväkivaltaa ja naisten kohtaamaa sortoa vastaan. Torstaina julkaistiin lakiesitys, joka sisältää merkittäviä muutoksia lainsäädännön aukkojen tukkimiseksi. Moniavioisuudelle pannaan piste ja jatkossa epäiltyjä rikollisia voidaan seurata salaisin pakkokeinoin.
Oikeusministeri Leena Meri otti keskiviikkona vastaan Ihmisoikeusliiton vetoomuksen kunniaan liittyvän väkivallan torjumiseksi. Vetoomus painottaa kansainvälisten velvoitteiden toteuttamista, viranomaisten ja ammattilaisten kouluttamista sekä pakottavan kontrollin kriminalisointia. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri suhtautuu kunniaväkivallan torjuntaan hyvin vakavasti.
Viikon suosituimmat
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa esitettiin video Espoon Kauklahdessa tapahtuneesta nuorten tekemästä joukkopahoinpitelystä ja puukotuksesta. Tekijät jahtasivat heille entuudestaan tuntematonta uhria lähijunassa ja seurasivat häntä asemalta alikulkutunneliin, jossa he pahoinpitelivät uhrin.
Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.
Perussuomalaiset korostaa, että julkisen talouden sopeutustoimet tulee jatkossakin kohdentaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta toissijaisiin kohteisiin. Erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan myös suurin osa Suomen kansasta kannattaa menosäästöjen kohdentamisia epäolennaisiin kohteisiin, kuten Yleisradioon ja kehitysapuun.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä maahanmuuttoa, mutta EK:n johtaja Ilkka Oksala ei kysyttäessä pysty nimeämään yhtään teollisuudenalaa, jossa työvoimapula on tällä hetkellä akuutti. Samaan aikaan Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
Lue lisää
Lue lisää
