Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Huhtasaari torppaa Mario Draghin ehdotuksen uudesta EU-yhteisvelasta: ”EU:ssa tarvitaan lisää yksityistä rahaa”

Perussuomalaisten Koskela: Kännyköiden käyttöä rajoitettava myös välitunneilla

Eerola: Monikulttuurisuuden varjolla ei voi hyväksyä lasten silpomista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

turvallisuusongelmat

Suomen eduskunta järjestää Naton parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon marraskuussa 2027. Kokouskutsun esitti Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Tomi Immonen puhuessaan yleiskokouksen kevätistunnossa Bulgarian Sofiassa sunnuntaina.

Tomi Immonen ilmoitti puheenjohtajiston kokouksessa, että Suomi on valmis järjestämään Naton parlamentaarisen syysistunnon Suomessa vuonna 2027. Tämä ilmoitus otettiin puheenjohtajiston kokouksessa vastaan raikuvin suosionosoituksin.
&#8211; Yhdessäkään kokouksessa ei ole tapahtunut aikaisemmin sitä, että puhuja joutuu keskeyttämään puheensa kolmeen kertaan suosionosoitusten vuoksi, kertoo Immonen.
Tämä lämmin ja vilpitön tapa osoittaa Suomelle kunnioitusta hiukan yllätti Immosen.
&#8211; Suomen rooli ja esiintyminen Nato PA:n kokouksissa on ollut vahva, ja muiden maiden vastaanotto on ollut erittäin kunnioittava ja ystävällinen, kuvailee Immonen.
Suomi näyttää, minkälainen jäsenmaa se on
&#8211; Suomi haluaa uutena Naton jäsenmaana kantaa vastuunsa myös parlamentaarisessa yhteistyössä ja näyttää liittolaisille ja kumppaneille, millaisen jäsenmaan Nato Suomesta sai, Immonen perustelee.
&#8211; Täysjäsenyyttä Natossa ei toteuteta ”kirjekurssilla”, vaan se edellyttää aitoa vastuunkantoa ja uskottavaa osallistumista organisaation toimintaan, toteaa Immonen.
Arktinen turvallisuus isosti esillä
Kokouksessa katsottiin myös tulevaisuuteen ja toteutettiin ensimmäinen tapaaminen Kanadan ja Ruotsin delegaatioiden kanssa, ajatuksena luoda yhteistyöverkosto, jonka tärkeimpänä asiana olisi edistää arktisen alueen turvallisuutta Natossa. Osallistujiksi edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin kutsuttavan Iso-Britannia, Islanti, Tanska, Grönlanti ja Norja.
Arktisen alueen turvallisuus tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä asia, koska Venäjä ja Kiina ovat lähteneet liikkeelle saadakseen vaikutusvaltaa alueella sekä strategisen sijainnin että myös alueen luonnonvarojen vuoksi.
&#8211; Konfliktin vaara arktisella alueella kasvaa samalla tavalla kuin Taiwanin merialueilla, joissa Kiina jo osoittaa voimaansa kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Kiinan selän takana Venäjä varmistelee myös asemiaan ja pyrkii palauttamaan arktisella alueella muualla menettämäänsä valta-asemaa, arvioi Immonen.
Etelän turvallisuusongelmat konkretisoituvat nopeasti
Naton parlamentaarisessa kokoonpanossahan on jo olemassa oma verkostonsa, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää turvallisuutta Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
&#8211; Alueen turvallisuusongelmat konkretisoituvat yllättävän nopeasti Euroopassa ja Suomessa pakolais- ja siirtolaisongelmina, kertoo Immonen.
Syyskokous on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden tärkein istunto. Siihen odotetaan noin 700–800 osanottajaa jäsen- ja kumppanimaista sekä lukuisista tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä. Kyseessä on suurin eduskunnan koskaan järjestämä kansainvälinen kokous.
Suomi osallistui Naton parlamentaarisen kokoonpanon kokouksiin Sofiassa 25.-27.5.2024. Suomen Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntaa johti puheenjohtajana perussuomalaisten Tomi Immonen, ja siihen kuuluivat hänen lisäkseen Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Mika Kari (sd.).
&nbsp;

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla

Perussuomalaiset esitteli tänään puheenjohtaja Riikka Purran johdolla ratkaisujaan koulutusjärjestelmän kuntoon laittamiseksi. Erityisesti Purra keskittyi peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen haasteisiin.

&#8211; Oppimistulokset laskevat, kouluissa on monenlaisia ongelmia ja opettajat uupuvat. Eivät vasta nyt, vaalivuonna 2023, vaan näin on tapahtunut useita vuosia. Alan ammattilaiset ovat ongelmista pitkään kertoneet ja esittäneet ratkaisuja, Riikka Purra sanoo.
Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2018 tärkeitä huolia, huomioita ja ratkaisuja koulutuspoliittisessa ohjelmassaan.
&#8211; Silloin niille, etenkin peruskoulun osalta, lähinnä vain tuhahdeltiin. Nyt, yli neljä vuotta myöhemmin, oppimistulokset ovat kuitenkin entisestään laskeneet ja koulun ongelmat tulleet kaikkien silmille. Muistakin puolueista on alettu kuulla samanlaisia vaatimuksia kuin mitä perussuomalaiset on jo vuosia sitten esittänyt, Purra huomauttaa.
Peruskoulun arvonpalautus
Perussuomalaiset kokee, että seuraavalla hallituskaudella suomalaisen koulujärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tehdyt virheet koulutuspolitiikassa ja pedagogiikassa on ensin myönnettävä.
&#8211; Peruskouluun tarvitaan arvonpalautus – perusasioihin, opetukseen ja oppimiseen, opettajan rooliin. Huikentelevaiset pedagogiset tavoitteet toimivat jossakin ja joillakin, mutta eivät koko yhteiskunnan tasolla, Purra toteaa.
Vaatimustaso kuntoon
Kaikkein tärkeintä Purra mukaan on palauttaa kouluihin vaatimustaso. Luokka-asteelta toiselle ei saa päästää, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu.
&#8211; Suurin osa toisen asteen ongelmista johtuu peruskoulusta – siitä, että amikseen menee nuoria, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä eikä amiksessakaan vaadita juuri mitään. Ysiltä pääsee nuoria, joiden luku- ja kirjoitustaitokin on surkea. Mielestämme jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle, Purra painottaa.
&#8211; Sääli- tai tsemppinumeroiden antaminen pitää lopettaa. Niitä ei saa antaa maahanmuuttajille eikä kantaväestölle. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vaativat. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta.
Kaikki uusi ei ole parempaa
Purra harmittelee, että aina kun perussuomalaiset esittävät, että jokin asia aiemmin oli ehkä paremmin, he saavat osakseen vastalauseiden myrskyn ja syytöksiä impivaaralaisuudesta ja peräpeiliin katsomisesta.
&#8211; Mutta ajatelkaa nyt kouluamme. Totta kai yhteiskunta ympärilläkin on muuttunut, mutta niin on koulukin, eikä suinkaan vain parempaan suuntaan.
&#8211; Tavoitteena pitää olla palauttaa suomalainen koululaitos sille tasolle, jossa me ennen olimme. Pääsimme hyvin pitkälle sillä vanhalla, toki jatkuvasti kehitettävällä järjestelmällä – ilman ilmiöpohjaisuutta, ilman jatkuvaa digitulvaa, ilman koko ajan lisääntyviä oppilaiden vapauksia, Purra luettelee.
Rajat ovat rakkautta
Perussuomalaisten mielestä lapsilta pitää uskaltaa vaatia. Erityisesti pojat ovat vaikeuksissa peruskoulussa ja he kaipaavat Purran mukaan rajoja. Koulun rajattomuus on ollut etenkin heille vahingoksi.
&#8211; Myös kouluissa rajat ovat rakkautta. Haluamme opettajalle auktoriteetin takaisin. Se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta.
Purra korostaa, että kaikilla pitää olla oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun.
&#8211; Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta on palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe.
Purra huomauttaa, että pääasiallinen kasvatusvastuu on kuitenkin vanhemmilla.
&#8211; Koulua ja opettajia ei pidä syyttää ja syyllistää eikä liioin huutaa apuun, jos syy on muualla. Koulun päätehtävä on opettaa – se on sen perustyö – mutta totta kai samalla myös osallistua kasvatustyöhön.
Inkluusio on ”kaunis ajatus”
Purra toteaa, että vaikka inkluusio on kaunis ajatus, pedagogisesti hieno malli, se ei käytännössä toimi.
&#8211; Varsinkaan se ei toimi ilman rahaa. Haluamme erityisluokat takaisin. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Puhelimet pois tunnilla
Perussuomalaiset vaati jo vuonna 2018 puhelimille käyttökieltoa oppitunneilla. Puhelimet voisivat pysyä Purran mielestä repussa koko koulupäivän, kuten on tapa joissakin yksittäisissä kouluissa ja luokissa.
&#8211; Viime eduskuntavaalien alla emme saaneet tällekään ehdotuksellemme kuin päivittelyä. Nyt ääni näyttää olevan jo toinen. Digidigi ja mobiili eivät tulleetkaan tekemään autuaiksi, päinvastoin, ja tämä on syytä ymmärtää.
Purra huomauttaa, että monet lapset – ja aikuiset – ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin ja siksi koulutyö pitää rauhoittaa muille metodeille.
&#8211; Monet kovilla olevat vanhemmat ovat hävinneet kilpailun laitteille. Useilla lastensuojelun asiakkailla on vakava peli- tai vastaava addiktio. Aivan tavallisissakin perheissä käydään usein uuvuttavia taisteluita peli- ja ruutuajoista, ja vanhemmuus on haastavaa. Kun yhä useampien lasten todellisuus on tätä, miksi koulussakin pitää olla sama juttu? Purra kysyy.
&#8211; Haluamme vähemmän laitteita, vähemmän pelillisyyttä. Teknologian käyttö opitaan varmasti koulun ulkopuolella. Lapset tarvitsevat koulussa oppimisen ja onnistumisen tunteita; heitä ei tarvitse eikä pidä maanitella pelaamisella yrittämään.
Politisoituneet hankkeet haittaavat koulua
Hallinnolliset tehtävät ja kehittämishankkeet on pidettävä Purran mielestä järkevissä mittasuhteissa.
&#8211; Viime vuosien uudistushumppa on ollut täysin yliampuvaa. Koulua on uudistettu liikaa, ja samalla perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä.
Purra muistuttaa, että monet uudistamisen työryhmät on asetettu poliittisesti.
&#8211; Niissä ei kuulla opettajia tai opetusalan tutkijoita. Opetushallinnon kaavailut syntyvät kuin norsunluutornissa, ja ruohonjuuritason työ ja tarpeet unohtuvat liian usein.
Maahanmuuton vaikutukset dramaattisia
Purra huomautti, että edes suomalainen koulu ei kestä liian suurta väestöpohjan moninaistumista – eikä sen perussuomalaisten mielestä tarvitsekaan kestää.
&#8211; Suomi menestyi kaikissa osaamisen ja hyvinvoinnin ja luottamuksen mittareissa muun muassa juuri siksi, että olimme niin homogeeninen joukko. Kestivät kaikki sitä kuulla tai eivät, maahanmuutto on yksi koulun ongelmien ja oppimistulosten laskun syy.
Ruotsissa maahanmuuttajataustaisten vaikutus oppimistuloksiin todettiin niin suureksi, että Pisa-tuloksia muokattiin jättämällä suuri määrä maahanmuuttajataustaisia pois testistä vastoin sen kansainvälisiä sääntöjä.
&#8211; Valtion tarkastusvirasto antoi moitteet hallitukselle ja kouluvirastolle asiasta vuonna 2021. Asiasta on puhuttu huomattavan vähän, vaikka kyseessä on tietenkin valtava skandaali. Suomessa ero maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä on OECD-maiden kaikkein suurin, vielä suurempi kuin Ruotsissa, Purra huomauttaa.
Lisäraha ei korjaa segregaatiota
Lisärahan kippaaminen maahanmuuttajakouluihin ei Purran mukaan koskaan ratkaise maahanmuuton aiheuttamia ongelmia, vaan maahanmuuttopolitiikkaan vaaditaan selvä muutos.
&#8211; Suomalaistenkin koulut kärsivät resurssipulasta eikä koulu pelasta sitä, minkä maahanmuuttopolitiikka pilaa. Eikä siltä pidä sitä myöskään vaatia. Minkäänlainen, edes resursseiltaan huippuunsa viritetty koulu, ei selviäisi siitä, että integroitavia on liikaa.
Koulushoppailu on jo vanha ilmiö
Polarisaatio koulukentällä kasvaa, ja etenkin kaupungeissa tieto hyvistä ja huonoista kouluista on vanhemmilla. Koulushoppaaminen onkin Purran mukaan seurausta koulujen eriytymisestä erityisesti maahanmuuton seurauksena.
&#8211; Sen sijaan, että vapaata kouluvalintaa yritetään estää, on tärkeää puuttua niihin tekijöihin, jotka joidenkin koulujen turvattomuutta, heikkoa tasoa ja huonoa mainetta aiheuttavat. En kuitenkaan ole optimistinen asian suhteen, Purra harmittelee.
Purra on puhunut aiheesta jo yli kymmenen vuotta.
&#8211; Kaivoin esiin Hesarin kirjoituksen vuodelta 2012, jossa kirjoitan, että ”Mitä enemmän eriytymisen merkit alkavat näkyä – kadulla ja mediassa – sitä enemmän kouluja ”shopataan”. Pääosa ihmisistä ei elä ennakkoluulojen vallassa, vaan näkee, mitä tapahtuu, ja vastaa tähän.”
&#8211; Ja näin tosiaan on yli kymmenessä vuodessa tapahtunut. Erona on se, että tuolloin koulujen arjesta kertovat jutut olivat hyvin harvinaisia. Silloin koulujen maahanmuuttajien osuuksia piti kaivaa Vauva-lehden keskusteluista tai Hommafoorumilta &#8211; nykyään ne on kerrottu jo Hesarissakin, Purra sanoo.
Ruotsi on hyvä huono esimerkki
Purra huomauttaa, että tässäkin asiassa voi katsoa Ruotsia ja sen kurjaa kulkua. Ruotsi ei ottanut lusikkaa kauniiseen käteen, vaan alkoi väkisin sekoittaa oppilaita eri kouluihin.
&#8211; Se ei käynyt niille lastensa hyvää ajatteleville vanhemmille, joilla oli mahdollisuus valita, ja maahan syntyi yksityiskouluja. Tämä entisestään on lisännyt eriytymistä. Emme halua tätä Suomeen. Emme halua Suomesta luokkayhteiskuntaa.
Koulujen turvallisuusongelmat kärjistyneet
Poliisi kertoo nykyään säännöllisesti koulujen kärjistyneistä ongelmista.
&#8211; Väkivaltaa, teräaseita, huumeita. Vain muutama päivä sitten julkaistiin uutinen, jonka mukaan avunpyyntöjä ja vihjeitä kouluilla tapahtuvasta huumeidenkäytöstä ja mahdollisesta välittämisestä tulee pääkaupunkiseudun poliisilaitoksille jatkuvalla tahdilla, Purra sanoo.
Poliisin mukaan on alaikäisiä, jotka haluavat pyörittää suunnitelmallisia huumeiden myyntiorganisaatioita kouluissa. Länsi-Uudellamaalla on tutkittu tällaisia alaikäisten huumemyyntirinkejä.
&#8211; Tällaisissa asioissa pitää olla nollatoleranssi. Ongelmia ei saa hyssytellä kouluissa, vaan poliisi ja muut viranomaiset on otettava apuun. Vakava nuorisorikollisuuden kasvu, väkivalta ja ryöstöt, joista olemme tehneet välikysymyksen ja esitelleet omat toimenpide-ehdotuksemme, liittyy myös kouluun, Purra muistuttaa.

Perussuomalaiset julkaisi toimenpiteitä peruskoulun korjaamiseksi: Vuonna 2018 esityksillemme lähinnä tuhahdeltiin – ”Nyt koulujen ongelmat ovat tulleet kaikkien silmille”