Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius arvostelee Yleisradion uutisointia ja sisältövalintoja. Hänen mukaansa Yle käsittelee väkivaltarikoksia ja muita ikäviä tapahtumia valikoivasti, mikä heijastaa toimituksen ideologisia painotuksia.
– Monesti Suomi saatetaan näyttää hyvin erilaisena kuin miltä se näyttää tavalliselle kaduntallaajalle. Kyllä ihmiset ovat tässä ajassa todella huolissaan siitä, onko kaduilla turvallista, Vigelius sanoo Suomen Uutisten studiossa.
Ylen hallintoneuvoston jäsen Vigelius arvioi, että Yle tulkitsee ja käsittelee ääri-ilmiöitä tavalla, joka on epäedullinen suomalaisille, kristillisille ja konservatiivisille liikkeille.
– Ruvetaan miettimään sitä, että onpas ikävää, kun tällainen puukotus tai terrori-isku hyödyttää jotakin puoluetta. Se on käsittämätön tapa käsitellä tällaisia asioita, Vigelius kritisoi.
Vigelius ottaa kantaa myös väitteisiin, joiden mukaan Ylen vaalikoneet voisivat ohjata käyttäjiä poliittisiin valintoihin.
– Herättää aina vakavia epäilyksiä, että jos tarkoituksena on ohjata julkista keskustelua ja ihmisten äänestyspäätöksiä.
Vigelius pitää Ylen noin 600 miljoonan euron rahoitusta liian suurena.
– Meillä Ylen rahoitus on suurempi kuin esimerkiksi Tanskassa tai Ruotsissa. Budjetista voisi leikata sadan miljoonan euron tasoleikkauksen ilman, että ydintehtävät vaarantuvat. Olisimme edelleen pohjoismaisessa vertailussa, hän toteaa.
Hänen mukaansa Ylen rahoitus kasvaa samaan aikaan, kun kaupallinen media supistuu ja menettää resurssejaan.
– Sieltä on lähtenyt valtavia määriä työpaikkoja, ja samaan aikaan Yle on porskuttanut eteenpäin suurella budjetilla.
Vigelius myös arvostelee Ylen resurssien käyttöä tehottomaksi.
– Kun tullaan Ylelle, niin siellä tarvitaan 15 henkeä tekemään ihan täsmälleen samat asiat kuin mitä kaupallisella puolella tehdään kolmella henkilöllä.
Vigelius ei kyseenalaista julkisen palvelun median olemassaoloa, mutta katsoo, että Ylen tulisi keskittyä luotettavaan tiedonvälitykseen, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin vaalimiseen.
– Jos ei muuten, niin lakisääteisesti kieltää ja ohjata Yle tekemään juuri oikeanlaisia sisältöjä. Toimimaan juuri niillä sektoreilla missä me halutaan, hän sanoo.
Hän kritisoi viihde- ja realitysisältöjen painotusta.
– Minkä takia me tehdään verorahoilla jotain sellaista, minkä voisi kaupallinenkin puoli hoitaa jopa paremmin kuin mitä se meidän julkinen puoli?
Vigelius ehdottaa myös “Yle Plus” -mallia, jossa veronmaksaja voisi erikseen valita viihdesisällöt. Samalla hän toivoo laajempaa alueellista edustavuutta.
– Koko Suomi on saatava näkyväksi. Siellä pitää näkyä ihan samalla lailla pohjalaiset ukot kuin kalliolaiset hipitkin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Britanniassa yleisradioyhtiö BBC:n pääjohtaja ja uutispäätoimittaja saivat lähteä, kun yhtiö jäi kiinni videoiden manipuloinnista ja tarkoitushakuisesta uutisoinnista. Suomessa porsastelu kansalaisten verorahoilla jatkuu ja taas ollaan menossa metsään. Olisiko ryhtiliike tarpeen täälläkin?
Suomessa asuvat vieraskieliset luottavat Ylen uutisointiin ja luottamus on ilmeisen molemminpuolista. Kansalaisista jopa 40 prosenttia pitää Ylen uutistajontaa vasemmalle kallistuvana ja toisaalta vasemmisto on vieraskielisten ylivoimainen valinta äänestyskopissa.
Ylen uutisointi Lontoossa lauantaina järjestetystä sananvapausmielenosoituksesta noudattaa vasemmiston perinteistä pelikirjaa: mielenosoituksen todellisista syistä vaietaan tai niitä jopa vääristellään. Yle leimaa kaikki mielenosoituksen osallistujat "äärioikeistolaisiksi" ja vähättelee osallistujamäärää. Tilaisuuteen osallistuneista puhujista ja heidän puheidensa teemoista Yle ei kerro mitään.
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toteaa, että paine kasautuu nyt siihen suuntaan, että jatkossa Yleä ”trimmataan” lisää. Ranne toisaalta katsoo, että Suomessakin tarvitaan oma Yleisradio, mutta selvästi budjetiltaan nykyistä pienempi. Samaan aikaan tiukempaa talouskuria Yleisradiolle vaaditaan myös eduskuntaan edenneellä kansalaisaloitteella.
Viikon suosituimmat
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
