Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on äskettäin kiertänyt runsaasti tapaamassa kansaa kunta- ja aluevaalien alla. Ranne sanoo, että kansalaiset haluavat aktiivisesti keskustella Yleisradion asemasta, ja ehdotukset ministerille ovat välillä suorasukaisiakin.

– Nyt kun tuolla kentällä kierretään, niin aika paljon ihmiset kysyy, että miksi et saa heittänyt pellolle Merjaa (Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila), kysytään: Miksi sä et uudista sitä? Miksi ei avata toimintaa? Etkö sä voi leikata enempää?

Ranne esittää, että jos hänellä olisi mahdollisuus yksin päättää asiasta, vähintäänkin Ylen läpinäkyvyyttä lisättäisiin reilusti.

– Jos yksin voisin päättää, niin julkisuuslain mukaisesti ihan kaikki pitäisi avata sieltä. Siellä toki voi olla jotain pientä, jota ei voi ihan turvallisuus- tai kilpailutuksellisista syistä avata. Mutta tavan ihmiselle Yle edelleen on sellainen iso, kuudensadan miljoonan möhkäle, ja kansan keskuudesta toivotaan, että tuottavuutta tulisi lisää.

Onko nykyinen Ylen hallintomalli enää tätä päivää?

Hallitus antoikin äskettäin eduskunnalle Yleisradiolain muuttamista koskevan esityksen.

Hallitus esittää, että lakiin lisättäisiin parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaamat muutokset koskien Ylen toiminnan ja talouden avoimuutta ja sen valvontaa, varautumiseen liittyvää tehtävää sekä hallintoneuvoston jäsenmäärää.

Lain muutos lisäisi Yleisradion velvollisuuksia julkaista toimintaansa ja talouteensa liittyviä tietoja yleisölle. Jatkossa hallintoneuvosto valvoisi avoimuusvelvoitteen täyttymistä.

Liikenne- ja viestintäministerin henkilökohtainen mahdollisuus puuttua Ylen asioihin on vähäinen. Ranne kuvaa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärillä on.

– Tämä koko byrokraattinen pömpeli on kummallinen. Ministeri ei voi tehdä oikeasti mitään. Hallintoneuvosto on siellä, parlamentaarinen työryhmä – jossa kaikkien hallituspuolueiden pitää tulla yhteisymmärrykseen – on tuolla. Ja sitten on eduskunta. Onko tämä nykypäivää vai voisiko se olla jollain toisella tavalla? Ranne kysyy.

Ylen johto valvoo omaa toimintaansa

Ministeri Ranteen vieras Jussi Tuulensuu huomauttaa, että nykyisellään Yleisradiota ei valvo kukaan.

– Täytyy muistaa, että Yleisradio näyttäytyy jonkinlaisena valtion virastona. Yleinen väärinkäsitys on, että se on virasto. Mutta sehän ei ole virasto. Se on osakeyhtiö, siinä kuin mikä tahansa muu.

– Mutta tässä on se erikoispiirre, että tässä tapauksessa pääomistaja, ja vieläpä itse asiassa lähes yksinomainen omistaja 2 prosentin kymmenystä lukuun ottamatta, niin he eivät käytä valtaansa yhtiökokouksessa, vaan yhtiön johto käytännössä johtaa itse itseään. Se on tämä taustalla oleva perimmäinen syy.

Paluu perusasioihin paikallaan

Parlamentaarisen työryhmän päätöksin Yleisradiolta leikataan tällä vaalikaudella.

Ylen indeksikorotukset leikataan vuosilta 2025–2027 ja arvonlisäveroa korotetaan 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 200 miljoonan euron rahoituksen vähennystä Ylelle tulevan neljän vuoden aikana.

Ranteen mukaan Ylen tulee tehdä paluu perusasioihin, mikä tarkoittaa ylimääräisistä rönsyistä luopumista.

– Nyt palataan taas siihen Ylen ydintehtävään. Sitä pitäisi rajata, Ylen pitäisi löytää itsensä uudestaan ja sitten oikeastaan täydentää muuta mediakenttää.

Ranne pohdiskelee myös Yleisradion johdon vaihtamista.

– No, ensimmäisenä tietenkin lähtisin leikkurilla eteenpäin. Pistäisin koko johdon vaihtoon joka puolella. Ja kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos.