EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle

EVA:n tutkimuksessa on selvitetty laajasti kansan näkemyksiä siitä, kokevatko suomalaiset median luotettavaksi. Samoin on selvitetty, kokevatko suomalaiset tiedotusvälineiden olevan poliittisesti kallellaan johonkin suuntaan.

Tutkimukseen valikoituneiden tiedotusvälineiden kohdalla vastaajia pyydettiin arvioimaan, korostuuko niiden tiedonvälityksessä jompikumpi poliittinen näkökulma, joko oikeistolainen tai vasemmistolainen, vai ei kumpikaan. Yleisradion kohdalla tutkimustulos kertoo monien jo aiemmin tekemän havainnon: peräti 40 prosenttia suomalaisista arvioi vasemmistolaisen näkökulman korostuvan Yle Uutisten tiedonvälityksessä. Jopa 19 prosenttia vastaajista arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen.

Sukupuolijakauma tuo esiin tiettyjä eroavaisuuksia, sillä 54 prosenttia miehistä pitää Yle Uutisia näkökulmaltaan vasemmistolaisena, kun taas naisista 26 prosenttia. Ero selittyy sillä, että puoluekannatus on nykyisin Suomessa sukupuolittunutta. Miehet äänestävät useimmin oikeistopuolueita ja naiset vasemmistopuolueita ja vihreitä.

Vain SDP:n ja vasemmistoliiton puoluemediat Yleä vasemmistolaisempia

Suurista medioista Yle Uutiset sijoittuu tutkimuksessa selvästi eniten vasemmistolaiseksi. Huomionarvoista on, että vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Oikeistopainotusta Yle Uutisissa ovat havaitsevinaan lähinnä vain vasemmistoliiton äänestäjät, joista 13 prosenttia pitää Yle Uutisten näkökulmaa oikealle kallistuvana.

Näkemyserot Yle Uutisten vasemmistolaisesta näkökulmasta voidaan havaita jakautuvan myös puoluekannatusryhmittäin.

Perussuomalaisten äänestäjistä 78 prosenttia ja kokoomuksen äänestäjistä 61 prosenttia katsoo Yle Uutisten olevan näkökulmaltaan vasemmistolainen. Kuitenkin samalla tavalla ajattelee myös hieman pienempi osuus SDP:n (11 prosenttia), vihreiden (16 prosenttia) ja vasemmistoliiton (18 prosenttia) kannattajista.

Myös Helsingin Sanomat koetaan poliittisesti painottuneeksi, mutta toisin kuin Yle Uutisten kohdalla, poliittista kallistumaa nähdään molempiin suuntiin. Kolmasosa (32 prosenttia) kokee vasemmistolaisen näkökulman korostuvan Helsingin Sanomien tiedonvälityksessä ja neljäsosa katsoo näkökulman kääntyvän oikealle.

Yle peittelee haastateltaviensa poliittisia kytkentöjä

Yleisradion vasenkallistuma on ollut osa julkista keskustelua jo vuosikausia. Asiantilan voi havaita esimerkiksi siitä, että Ylen juttuihin päätyy toistuvasti haastateltavia, jotka lähemmässä tarkastelussa paljastuvat vasemmistopoliitikoiksi tai turvapaikka-aktivisteiksi.

Yleisradio usein peittelee tuotannoissaan käyttämiensä asiantuntijoiden ja kommentaattorien poliittisia kytköksiä. Taustojen ja sidonnaisuuksien kertomatta jättäminen on Yleisradiossa jo vuosikausia jatkunut ”talon tapa”.

Esimerkiksi muutama vuosi sitten Yle kutsui aamuohjelmaansa SDP:n paikallispoliitikon ja eduskuntavaaliehdokkaan Jukka Kekkosen selittelemään parhain päin silloisen pääministerin Sanna Marinin tuolloisia bilekohuja. Kekkosen demaritaustasta ei kuitenkaan kerrottu mitään, vaan tv-katsojille Kekkonen esiteltiin ”oikeushistorian emeritusprofessorina”.

Ylen vaalikoneet tyrkyttävät vasenagendaa

Yleisradion vasenagendaa tyrkyttävät vaalikoneet ovat jo oma lukunsa. Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla Yle lanseerasi nuorille suunnatun vaalikoneen, joka käyttäjälleen tuputti toistuvaa johdattelevien kysymysten virtaa ohjaten käyttäjäänsä kohti vahvasti puolueellisia ja polarisoituja mielipiteitä.

Oikeusministeri Leena Meri huomautti jo kolme vuotta sitten, että Yleisradion tulisi olla huolissaan kasvavasta porukasta, joka ei enää luota Ylen sisältöihin.

– On ihan turha itkeä siitä, että luottamus rapautuu, sillä Ylessä olisi syytä katsoa peiliin, Meri sanoi.

Tutkimus tehtiin viime vuonna

EVA:n tutkimuksen tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.-21.10.2024.

Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.