LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila olisi valmis perintöveron poistamiseen, jos se rahoitettaisiin leikkaamalla maahanmuutosta, kehitysavusta ja muista ulkomaille kohdistuvista tulonsiirroista. Junnila ei kuitenkaan tosissaan usko kokoomuksen olevan valmis tarttumaan tilaisuuteen, sillä hallituskumppanin heitto perintöveron poistamisesta johtuu kokoomuksen kannatusluisusta ja on luonteeltaan pohjimmiltaan populistinen.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo Facebookissa olevansa valmis perintöveron poistamiseen, jos sen rahoittaminen tehdään kehitysavusta, maahanmuutosta ja muista ulkomaille kohdistuvista tulonsiirroista. Samalla luovutusvoittoveroa tulisi Junnilan mukaan muuttaa.
– Onko hallituskumppani kokoomus valmis tarttumaan tähän tilaisuuteen? Enpä usko. Kokoomuksen heitto perintöveron poistamisesta juontuu kannatusmittauksissa näkyvään luisuun. Jos perintövero oikeasti haluttaisiin poistaa, tähän kädenojennukseen varmasti tartuttaisiin ahnaasti. Pidän kuitenkin todennäköisempänä, että kokoomus arvottaa edellä mainitut asiat perintöveron poistamista arvokkaammaksi. Se on tietenkin valitettavaa, Junnila kirjoittaa.
Joka tapauksessa veron poistaminen hyödyttäisi eniten suuria ja varakkaita sukuja, jotka eivät myy perimäänsä omaisuutta, sillä pienen tai keskisuuren perinnön saaja joutuisi maksamaan entistä enemmän luovutusvoittoverona.
– Sitten pitäisi ratkaista valtiontalouteen kohdistuva reilu 1 300 000 000 euron lovi. Kyllä, kysymys on yli miljardista eurosta. Siksi kokoomuksen heitto on populistinen, sillä he eivät ole valmiit luopumaan kehitysavusta ja muusta rahan lappamisesta ulkomaille tämän rahoittaakseen.
– Minulle kyllä käy, Junnila ilmoittaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra torppaa perintöveron poiston ja yhteisöveron kevennyksen perumisen kevään kehysriihessä. Valtiovarainministeri muistuttaa, että hallitus teki isot veropäätöksensä jo vuosi sitten kasvuriihessä. Purra vertaakin veropopulismia suoraan menopopulismiin ja korostaa, että vastuullinen talouspolitiikka edellyttää vakautta.
Perintöveron poisto on uusin elinkeinoelämän veromuutostoive, joka on hallituksen viimeisen budjettiriihen yhteydessä esillä kokoomuksen toimesta. Tämä ei nyt taida olla voittava arpa muille kuin omistavalle luokalle, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Hallitus nostaa perintöveron alarajan 20 000 eurosta 30 000 euroon vuoden 2026 alusta. Tilastokeskuksen ja Veronmaksajain Keskusliiton arvioiden mukaan muutos vapauttaa verosta arviolta jopa kaksi kolmesta suomalaisesta perinnönsaajasta.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen perintö- ja lahjaveron alentamisesta. Perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää muutosta oikeansuuntaisena.
Hallituksen esitys perintö- ja lahjaveron alarajan nostamisesta herättää närää oppositiossa, joka jauhaa ideologista mantraa eriarvoisuudesta ja veropohjan rapautumisesta.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Lue lisää
Lue lisää
