Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuvaa omaa ministeriötään turvallisuusministeriöksi.
Hän luettelee ministeriönsä vastuita: ilmatilan hallinta, meriliikenne, drooneihin liittyvät tehtävät, liikenteenohjaus, kyberturvallisuus, viestintäverkot, sääpalvelut, logistiikan ja tietoliikenteen huoltovarmuus.
Hallitus on käyttänyt miljardeja euroja väyläinfraan, kuten siltoihin, ratoihin, satamiin, teiden talvihoitoon, liikenteenohjaukseen ja raskaan liikenteen yhteyksiin. Niissäkin kyse on turvallisuudesta, Ranne korostaa.
Teiden ja siltojen pitää olla kunnossa Naton raskasta kalustoa varten. Siksi erityisesti pohjoisen rajat ylittäviin yhteyksiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen on kohdistettava paljon rahaa.
Koko Suomen tieverkkoa parannetaan
Liikenneturvallisuuden parantaminen ja koko Suomen tieverkon kunnon vahvistaminen on ollut ministerille keskeinen tehtävä tällä hallituskaudella.
HS:n haastattelusta käy kuitenkin ilmi, että yleisesti julkisen rahan säästäminen on liikenne- ja viestintäministerille tärkeää.
Ranteen kaudella liikenne- ja viestintäministeriön organisaatiota on tiivistetty: yksiköitä on vähennetty neljästä kolmeen. Ministeri itse on jättänyt väliin lukuisia virkamatkoja, vaikka kutsuja olisi ollut maailman ääriin asti.
Panostukset olennaiseen
Ministeri Ranne linjaa, että vaikka nykyinen hallitus on jo tehnyt leikkauksia, valtionhallinnossa riittää edelleen runsaasti karsittavaa.
Jos perussuomalaiset saisi päättää yksin, säästöjä tehtäisiin lisää etenkin kehitysapuun, koko julkiseen sektoriin sekä hallintorakenteeseen ja virastoihin.
– Ei tekisi tiukkaakaan tehdä säästöjä, jos perussuomalaiset saisivat yksin päättää, Ranne toteaa.
Ministeri Ranne korostaa purralaista talouskuria: ihmisten on pystyttävä elättämään itsensä työllä.
Säästöjen rinnalla on priorisoitava suomalaisille tärkeitä asioita, kuten tavallisten teiden kunnossapitoa, huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Ranteen mukaan turhaa ei pidä rahoittaa, mutta olennaiseen on panostettava.