Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa eletään kiireistä aikaa. Valmisteilla on uusi yhteiskunnallisen turvallisuuden maisteriohjelma, joka alkaa syksyllä 2027. Se vastaa muun muassa kysymyksiin, millaiset ilmiöt koetaan uhkina ja turvallisuushaasteina, miten turvallisuutta hallitaan poliittisesti ja millaista on kriisien ja konfliktien kestävä ratkaiseminen. Entä mitä tarvitaan demokratian, luottamuksen ja tasa-arvon ylläpitämiseen murrosten keskellä?
– Kyseessä on poikkeuksellisen iso satsaus yliopistolta. Saamme kokonaan kolme uutta yliopistonlehtoria, kertoo valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Leena Malkki.
Tarkoitus on laajentaa turvallisuuskeskustelua
Valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani, talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta tarkentaa lähtökohtia:
– Kaksi vuotta sitten keskusteltiin kokonaisturvallisuudesta sekä omien porukoiden että ulkopuolisten kanssa. Meitä kiinnostaa nimenomaan turvallisuuden yhteiskunnallinen rakentuminen. Tältä pohjalta lähdettiin ideoimaan uutta maisteriohjelmaa, jossa korostuu korkealaatuinen monitieteinen tutkimus.
Molempien mielestä turvallisuuskeskustelussa painotetaan usein lähinnä sotilaallista osaamista. Keskustelua halutaan laajentaa.
– Monitieteinen osaaminen käsittää myös ei-sotilaallista osaamista, kuten rauhan ja konfliktien kriminologian osaamista sekä sosiologian ja sosiaalipolitiikan osaamista.
Yliopiston verkkosivuilla on määritelty yhteiskunnallinen turvallisuus näin: ”Yhteiskunnallinen turvallisuus rakentuu yhteiskunnan kyvystä säilyttää keskeiset toimintonsa, rakenteensa ja identiteettinsä erilaisten uhkien, kriisien ja muutosten läpi, olivat nämä luonnonkatastrofeja, aseellisia konflikteja, pandemioita tai teknologisten muutosten tuomia murroksia.”
Kolme eri opintosuuntaa
Maisteriohjelmaan tulevilla on kandin tutkinto suoritettuna yhteiskuntatieteistä. Kaksivuotinen maisteriohjelma on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Koulutuksessa voi valita kolmesta eri opintosuunnasta: Taloudelliset rakenteet, teknologiset murrokset ja kriisit, Demokratia, epätasa-arvo ja yhteiskunnalliset vaikutukset tai Konfliktit, kehitys ja rauhanprosessit.
Näissä syvennytään muun muassa kriisiresilienssiin ja siihen, miten yhteiskunnat ovat selvinneet erilaisista kriiseistä. Muita aiheita ovat teknologinen murros ja sen vaikutus turvallisuuteen sekä yhteiskunnallinen luottamus. Miten kriisialueilla toimitaan, millaisia traumoja syntyy ja miten niistä selvitään? Poliittisia tapahtumia katsotaan laajemmin ja mietitään, mistä kriisit syntyvät.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kirjoittaa kolumnissaan (17.6.2026), että Euroopan nopeasti muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut liikennejärjestelmän merkityksen kansallisen puolustuksen keskiöön. Liikennepolitiikka ei ole enää pelkkää arjen sujuvuutta tai elinkeinoelämän kilpailukykyä. Se on huoltovarmuutta, turvallisuutta, puolustusta, sotilaallista suorituskykyä ja kriisinkestävyyttä. Se on kovan turvallisuuden varmistamista ja rakentamista.
– Maaliskuussa julkaistu pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia korostaa resilienttiä liikennejärjestelmää, joka toimii yli rajojen. Tavoitteena on liikennejärjestelmä, joka turvaa siviililiikenteen, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kaikissa olosuhteissa, Ranne kirjoittaa.
Verkosto yhdistää toimintoja yli kampusrajojen
Opiskelijat olivat keskeisessä roolissa uuden maisteriohjelman syntymisessä.
– Opiskelijat esittivät toiveen, että olisi enemmän yhteiskunnalliseen turvallisuuteen liittyviä opintoja. Työelämästä tiedetään, että tarvitaan osaajia, jotka ovat laajasti perehtyneet asioihin. Meillä on ajatuksena, että koulutetaan kriittisesti ajattelevia nuoria, Leena Malkki kertoo.
Samassa yhteydessä on luotu myös yhteiskunnallisen turvallisuuden tutkimusverkosto, jonka tutkimuskoordinaattorina toimii Vivi Varjo.
– Verkosto on yksi yhteiskunnallisen turvallisuuden hubin kolmesta osasta. Verkosto tuo yhteen turvallisuuteen liittyvää tutkimusta yli kampusrajojen. Teemme yhteistyötä ja kokoamme tutkimusta yhteiskunnan käyttöön, hän kuvaa.
Leena Malkki lisää, että yliopistossa on menossa kaikenlaista tutkimusta useassa eri tiedekunnassa. Esimerkkeinä hän mainitsee ruokaturvallisuuden, huoltovarmuuden ja erilaisiin kriiseihin valmistautumisen. Avaruuden hallinnastakin on tutkimushanke menossa.
– Eri alojen tutkijat on tarkoitus saada juttelemaan enemmän keskenään, jotta tunnistetaan keskeisiä aiheita ja saadaan tartuttua tutkimustarpeisiin, joihin yhden kampuksen tutkijat eivät pysty yksin vastaamaan.
– Toivomme, että voimme myös monipuolistaa julkista keskustelua. Kun jossain on akuutti tilanne päällä, turvallisuuskeskustelu kapenee. Tarkoitus on laajentaa ajatusta pois pelkästään valtiollisesta turvallisuudesta yhteiskunnalliseen päin, Malkki sanoo.
Kokonaisturvallisuuden osaajista kysyntää
Jari Eloranta kertoo, että oli Leena Malkin ja Vivi Varjon kanssa mukana Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumissa, jossa yhtenä teemana oli kestävät informaatioympäristöt.
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa sanotaan, että Suomen kyberturvallisuusstrategia on uudistettu vuonna 2024 vastaaman muuttunutta toimintaympäristöä. Kyberuhat kehittyvät jatkuvasti, ja viranomaisten arvion mukaan uhkataso pysyy kohonneena myös tulevaisuudessa. Samalla kansalaisten luottamusta digitaalisiin palveluihin on ylläpidettävä. Strategian tavoitteena on, että kyberturvallisuus on erottamaton osa Suomen kokonaisturvallisuutta.
Lukuvuoden aikana on tulossa nuoriin ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Pitkäaikaisen yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tämä on Malkin mielestä tärkeää.
– Eri-ikäiset ja eri sukupolvet näkevät eri asioita. Nuoret ovat täällä pisimpään.
Kaksivuotisesta maisteriohjelmasta valmistuu asiantuntijoita sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.
– Tarjoamme yhteiskunnallisen turvallisuuden ympärille rakentuvaa koulutusta. Julkisella puolella on kova kysyntä tämän alan osaajille. Samoin yritykset ovat olleet todella kiinnostuneita.
Laaja näkökulma turvallisuuteen
Leena Malkki ja Jari Eloranta tuntevat paljon julkisen sektorin toimijoita. He miettivät, miten nämä voisivat osallistua. Myös työelämänprofessuureista on ollut puhetta.
– Haluamme laajentaa penkkiä ja tuoda tutkijoita tutuksi, kuten nousevia tähtiä ja huippututkijoita. Teemme myös kansainvälistä yhteistyötä, Malkki tarkentaa.
Yhteistyötä on viritetty myös alumnien kanssa.
– Vaikuttaja-alumnit ovat hieno voimavara. Miten he näkevät turvallisuusympäristön yrityksissä? Yleinen trendi on, että monet suomalaiset yritykset ovat palkanneet alan osaajia.
Poliitikoilta kolmikko toivoo laajaa näkökulmaa turvallisuuskysymyksiin.
Suomi on merivetoinen talous
Suomen satamien kilpailukyvystä käytiin keskustelua viime keväänä. Satamien häiriötön toiminta on Suomen turvallisuuden, kilpailukyvyn ja ulkomaankaupan kannalta elintärkeää, sillä Suomen ulkomaan tavarakaupasta noin 95 prosenttia kulkee meritse.
– Suomi on merivetoinen talous, jonka satamat ovat sekä kriittistä infraa että talouskasvun perusta. Yhteisen tilannekuvan tarkentaminen ja konkreettisten ratkaisujen löytäminen on nyt keskeistä. Satamainfran suojaamista ja valvontaa on tehostettava, infraa vahvistettava, lupabyrokratiaa vähennettävä ja logistiikkakustannukset pidettävä kurissa, sanoo Lulu Ranne.
Suomessa on yhteiskunnallisesti turvallista, ja juuri siksi tämä maisteriohjelma sopii Suomeen.
– Olemmehan maailman onnellisin kansa, joten jossain on onnistuttu, Eloranta toteaa.
