Simo Grönroos turvallisuuspoliittisessa puheenjohtajapaneelissa: “Maanpuolustukseen tehtävät panostukset valuvat hukkaan, jos suomalaisten annetaan jäädä vähemmistöksi omassa maassaan”

Juontaja tivasi Päämaja-symposiumin lämmittelyksi puolueiden puheenjohtajilta ja heidän tuuraajiltaan, olisiko kenenkään puolue valmis kaksinkertaistamaan puolustusmenot. Kukaan ei rohjennut olla samaa mieltä, ei edes puolustusministeri Antti Häkkänen.

Valtiovarainministeri Riikka Purran sanoma on ilmeisesti mennyt perille, sillä keskustelijat ottivat esille maamme velkaantumisen ja siitä seuraavan korkorasitteen, sote-panostukset ynnä kaiken mahdollisen muun, mihin veronmaksajien rahaa tarvitaan.

Maanpuolustus osa kokonaisuutta

– Maanpuolustuksen menot on yksi osa valtiontalouden kokonaisuutta, ja sitä ei voi katsoa erillisenä muusta. Esimerkiksi tänä vuonna meillä menee yksin korkomenoihin kolme miljardia euroa, ensi vuonna neljä miljardia euroa, muutama vuosi eteenpäin kuusi miljardia euroa, alusti perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos.

– Joten jos jatkamme tätä nykymeininkiä, niin kohta olemme korkomenoissa yksin samoissa rahoissa, mitä menee maanpuolustukseen. Naton 3,5 prosentin tavoite ei ole hullumpi, mutta ei sitä voi irrottaa tästä valtiontalouden kokonaisuudesta.

”Venäjä tekee jotain muutakin”

Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen vaikuttaa perustavanlaatuisesti se, että olemme hyökkäyssotaa käyvän maan rajanaapuri. Suomen on oltava varpaillaan, sitä edellyttävät jo karvaat vuosisataiset kokemukset naapurin tavoista.

– Ukraina on siirtänyt sodankäynnin tuonne Venäjän alueelle ja erityisesti tuohon itäiselle Suomenlahdelle, jossa äänet kuuluvat, omat ja vieraat, totesi kokoomuksen varapuheenjohtaja sekä puolustusministeri Antti Häkkänen.

– Meidän pitää olla varuillaan kaikkiin eri skenaarioihin. Tälläkin viikolla on nähty uutisista, että emme voi poissulkea sitä, että Venäjä jossain vaiheessa tekee jotain muutakin, pyrkii härnäämään vähintään.

Alkusyksystä puolueiden puheenjohtajat ja ryhmänjohtajat käyvät Häkkäsen mukaan turvaluokitelluissa tiloissa ”raatorehellisesti” läpi, mitä Venäjän uhka tarkoittaa etulinjan maalle ja mistä puolustusvoimien huimat määrärahatarpeet johtuvat. Kyseessä ei siis ole ”toivelista, kuten julkisuudessa on heitelty”.

USA sitoutunut Eurooppaan

Yhdysvaltain sitoutuminen Nato-yhteistyöhön arvelutti puoluejohdon enemmistöä, mutta kumppanuus nähtiin välttämättömänä puolin ja toisin. Varsinkin siksi, että Euroopan maiden puolustuskyky ei vielä ole riittävän uskottavalla tasolla.

Grönroos ei hyväksy näkemystä, jonka mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei olisi sitoutunut Eurooppaan:

– Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa lähes yhtä paljon kuin kaikki Euroopan maat yhteensä.

Kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah toi esille faktan, että Yhdysvaltain läsnäolo pohjoisilla alueilla on maan oma itsekäs ”kansallinen intressi”. Essayahin mukaan on ehdottaman tärkeää, että USA:lla on hyvä yhteistyökumppani tällä alueella.

Epäonnistunut maahanmuutto hajottaa yhteiskunnan

Sisäinen turvallisuus kulkee käsi kädessä ulkoisen myötä. Jos kansalaisilla ei ole yhteistä näkemystä ja kokemusta Suomen suunnasta, puolustustahto lähtee rapautumaan kiihtyvää vauhtia. Hyvinvointivaltiosta on pidettävä kiinni, vaikka velkaisen valtion puitteissa se tuottaakin tuskaa.

– Sisäinen yhtenäisyys ja valtion koheesio ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin ulkoinen turvallisuus. Ja suurin tekijä, mikä hajottaa sisäistä koheesiotamme on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka, Grönroos muistutti.

– Kaikki maanpuolustukseen tehtävät panostukset valuvat hukkaan, jos suomalaisten annetaan jäädä vähemmistöksi omassa maassaan vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan seurauksena.