RKP ajaa eliitin asiaa: Ruotsinkieliset vastustavat suomenkielisten perusteltuja oikeuksia kieliasian neuvottelukunnassa

Eilen RKP:n Otto Andersson julisti, että RKP puolustaa molempia kansalliskieliä ja että lääkärien ja hoitajien kieliosaamista tulisi vahvistaa, kirjoittaa perussuomalaisten Lauri Laitinen viestipalvelu X:ssä perjantaina.

– Nyt tänään tuli kuitenkin ilmi, että RKP toisaalta vastustaa suomenkielisten kielioikeuksia valvovan edustajan nimittämistä kieliasiain neuvottelukunnan kokoonpanoon, johon tällä hetkellä kuuluu jo muun muassa suomenruotsalais- ja saamelaisedustajat,

Suomen kielen edustus uupuu

Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta 22-jäsenistä kieliasiain neuvottelukuntaa yhdistämällä nykyiset kieliasiain ja viittomakieliasioiden neuvottelukunnat. Uuden neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja edistää kansalliskielten sekä muiden kielten käyttöä ja asemaa.

Asetusluonnoksen mukaan neuvottelukunnassa olisi taattu edustus muun muassa ruotsinkielisen väestön edunvalvoja Folktingetille, saamelaiskäräjille sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen järjestöille. Vastaavaa suomen kieltä edistävän järjestön paikkaa asetusluonnoksessa ei nyt ole.

Perussuomalaiset haluaisi MTV Uutisten tietojen mukaan lisätä kieliasiain neuvottelukunnan pakolliseen kokoonpanoon suomen kielen edunvalvojan. RKP:n mielestä muutos ei ole tarpeellinen.

RKP on kielipuolue

Perussuomalaisten mukaan neuvottelukunnassa edustettu Kotimaisten kielten keskus eli Kotus on viranomainen eikä suomenkielisten edunvalvontajärjestö. RKP puolestaan katsoo, ettei suomen kielellä ole Folktingetia vastaavaa lakisääteistä toimijaa, joka pitäisi erikseen nimetä asetuksessa.

Folktinget, Saamelaiskäräjät ja viittomakielijärjestöt ovat edunvalvojia: niiden nimenomainen tehtävä on ajaa oman kieliryhmänsä etua. Kotus taas on valtion asiantuntijaviranomainen, jonka on virkansa puolesta kohdeltava molempia kansalliskieliä tasapuolisesti. Se ei ole eikä voi olla suomenkielisten edunvalvoja.

Kyse kansalliskielten yhdenvertaisesta kohtelusta

Myös Suomalaisuuden Liitto on arvostellut esitystä. Sen mukaan suomenkielisillä ei olisi käytännössä vastaavaa järjestöreittiä saada näkemyksiään esille neuvottelukunnan periaatteellisissa kielikysymyksissä.

Suomenkielisten kielellisistä oikeuksista huolehtimiseksi tarvitaan vahvaa ja riippumatonta kansalaisjärjestötoimintaa, jonka keskiössä on suomenkielisten kieleen perustuva yhteenkuuluvuus ja kielellisten tarpeiden esille tuominen, kielellisen identiteetin tukeminen sekä oikeuksien ja etujen puolustaminen, todetaan liiton kannanotossa.

Kiista nostaa esiin kysymyksen kansalliskielten yhdenvertaisesta kohtelusta. RKP vaatii sosiaali- ja terveyspalveluissa suomen ja ruotsin yhdenvertaisuutta, mutta kieliasiain neuvottelukunnan kokoonpanossa puolue ei pidä tarpeellisena suomen kieltä edistävän tahon edustusta.