Purra ja Orpo hakevat laajaa poliittista sitoutumista velan hillitsemiseen – tarvitaan ylivaalikautista velkajarrua

Illan tiedotustilaisuuteen saapuneet pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra olivat aiemmin päivällä pitäneet kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa keskustelutilaisuuden, jossa käytiin läpi Suomen talouden vakavaa tilaa. Ministerit etsivät keinoja velkaantumisen hillitsemisestä tavalla, joka ulottuiai usean vaalikauden yli.

Eduskuntapuolueiden kanssa oli käyty läpi EU:n tulevia finanssipoliittisia sääntöjä ja niiden kansallista soveltamista Suomeen tulevana syksynä. Velkaantumista jarruttavat finanssipolitiikan uudet EU-säännöt tuodaan osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä. Tämä tulee Orpon mukaan kehystämään ja raamittamaan hyvin paljon tulevia hallituksia.

Tiedotustilaisuus (juttu jatkuu videoikkunan alla):

– Tavoitteena tulee olemaan tulee olemaan velkaantumisen jarruttaminen ja talouden tervehdyttäminen, Orpo summaa.

EU-sääntöjen lisäksi nyt tavoitellaan laajaa poliittista sitoutumista. Purra kertoi toivovansa, että suomalaisessa yhteiskunnassa ymmärrettäisiin se, että nämä asiat ovat sangen vakavia.

– Kyse ei ole ihan sellaisesta arkipäivän pienestä poliittista veistelystä, vaan nämä edellyttävät asian ymmärtämistä kaikilta niiltä puolueita, jotka joko ovat tai haluavat olla hallitusvastuussa.

Purran mukaan eduskuntapuolueiden tapaamisessa jaettiin talouden heikko tilannekuva.

Hänen mukaansa tarvitaan pitkän aikavälin velkatavoite:

– Hallitusohjelmassahan se on varsin yksiselitteinen eli pohjoismainen taso, joka on siellä 35-40 prosentin kieppeillä. Tämä on tietenkin meille hyvin, hyvin kaukainen tavoite, mutta vastaavasti sieltä EU:n finanssipoliittiset säännöistä, niin siellä se raja on 60 prosenttia. Joka tapauksessa sen pitää reilusti alempana olla kuin se meidän tämänhetkinen taso.

Talouspolitiikan arviointineuvosto ottamaan suunnitelmiin kantaa

Velkaantumista taittavan lainsäädännön yhteydessä kaavaillaan riippumatonta arvioijaa, joka ottaa kantaa puolueiden esittämiin talouden tasapainottamissuunnitelmiin. Tällaiseen tarvitaan Orpon mukaan poliittista sitoutumista, ja sitä tämän päivän parlamentaarisessa tapaamisessa haettiin.

– Tähän prosessiin liittyy se, että että tätä onnistumista arvioi itsenäinen arvioitsija ja tässä tapauksessa tulisi olemaan Talouspolitiikan arviointineuvosto. Ja tämä taho huomioisi jo hallitusohjelmavaiheessa sen, että että paitsi tavoite on kohdillaan, niin niin myös toimet sen saavuttamiseksi ovat riittäviä ja loogisia.

Yhteistä tahtoa on, vaikkakin tasapainottamiskeinoissa puolueiden välillä on luonnollisesti suuria eroja:

– Toiset korostavat tulopuolen vahvistamista esimerkiksi verojen kautta, toiset kavahtavat velkaa, kolmannet haluavat tehdä mahdollisimman paljon toimia, että meillä on vahvaa talouskasvua, Purra hahmotteli ja jatkoi: ”Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joita vaaleissa puidaan, ja jotka hallitusohjelmaneuvotteluissa ratkaistaan. Mutta kyllä minulle jäi päällimmäisenä hyvä, hyvä tunnelma.”

Optimismia ei syytä hylätä

Taantumaa on kestänyt pitkään. Talous on rajusti velkaantunut. Puolustukseen ja turvallisuuteen on satsattava tulevaisuudessa lisää.

– Toisaalta ikääntyvän yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoon ja hoivaan liittyvät menot, toisaalta meidän velanhoitokustannukset. Eli nämä samat syyt, jotka tälläkin hetkellä tekevät tästä tämän hallituksen toimesta niin erityisen vaikeaa, niin tulevat tietenkin tulevaisuudessakin merkittävästi vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen, Purra täydensi.

Optimismiinkin on aihetta.

– Taantumaa on kestänyt pidempään kun on aikaisemmin ennustettu. Ja se jo johtaa siihen, että nyt kyykky on syvä, mutta kyllä se lähtee kääntymään siitä jo, Orpo kuvasi.

Vuoden 2025 heikosta alusta huolimatta talouteen ennustetaan yhden prosenttiyksikön kasvua.

Velkaantumiselle jarrua useilla toimenpiteillä

Orpo piti hyvin tärkeänä sitä, että nyt esiteltäviä velkaantumista hillitseviä toimia noudatettaisiin usean vaalikauden ajan. Velkajarruksi nimitetyllä kokonaisuudella on merkitystä myös komissiolle sekä reittaajille, jotka arvioivat Suomen kykyä huolehtia velkavelastaan ja taloudestaan.

– Meitä kannattelee tällä hetkellä korkeassa luottoluokituksessa vahva usko suomalaisten puolueiden kykyyn ja vastuunkantoon tästä taloudesta ja siitä täytyy pitää kiinni. Ja siksi parlamentaarinen sitoutuminen tähän kokonaisuuteen on niin tärkeää.