

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.
Turun Sanomien kompostitarkastajajuttujen lukeminen eilen ja tänään sai aikaan vastaavanlaisen kokemuksen. Lehden toimitus oli syystä tai toisesta lukinnut mielensä siihen, että Riikka Purraa ei saa päästää ottamaan kunniaa kompostitarkastusten lopettamisesta.
Lehti kirjoitti aiheesta yhden uutisjutun ja tänään todella kummallisen pääkirjoituksen. Lehti ei pelkästään moittinut kompostitarkastusten lopettamista, vaan toteaa kirjoituksessa, ettei hallitus lopeta niitä. Tai lopettaa, mutta asia ei kuulu hallitukselle, tai kuuluu sittenkin ja asia on tärkeä, mutta siihen puuttuminen on populismia ja joka tapauksessa mikromanagerointia.
Tapaus meni näin:
28.4. Turun Sanomat julkaisee verkossa uutisjutun otsikolla: ”Purran kompostointipuheilla ei vaikuttaisi olevan merkitystä: tarkastukset alkamassa normaalisti”.
Juttuun on haastateltu lounaissuomalaista jätehuoltoasiamiestä, joka toteaa itsestäänselvyyden, että he toimivat lain mukaan. Vallitsevan lain mukaan viranomaisilla on tarkastusoikeus ja he tekevät ”jonkin verran tarkastuksia tulevana kesänä”. Tekstissä nostetaan esiin Purran viikon takainen kommentti hallituksen tiedotustilaisuudessa: ”Oikein suurella ylpeydellä kerron, että kompostitarkastajat lakkautetaan. Hyvin pieni asia, mutta aika paljon aiheuttanut kiukkua siellä täällä.”
Juttu on ok, otsikko on virheellinen.
Lehteen lähtee oikaisupyyntö: ”Purra ilmoitti kompostitarkastuksien loppumisesta hallituksen 22.4. järjestämässä kehysriihen loppuinfossa. Tilaisuuden kommentit eivät ole ”Purran puheita” vaan kooste hallituspuolueiden yhdessä sopimista toimista. Suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä hallituksen infotilaisuuksissa ilmoitetut lainsäädäntömuutokset tulevat erittäin harvoin (jos koskaan) välittömästi voimaan. Muutokset toteutetaan tavanomaisen prosessin kautta. Asianomainen ministeri Sari Multala on 23.4. IS-jutussa todennut, että asia on hallituksen norminpurkulistassa, mutta toteutuksen yksityiskohdat eivät ole vielä voimassa. Uutisotsikkonne kuitenkin nojaa ilmeisen virheelliseen ajatukseen, että riihipäätösten pitäisi muuttua vallitsevaksi lainsäädännöksi viikon sisällä.”
29.4. Turun Sanomat oikaisee otsikkonsa muotoon: ”Purran kompostointipuheilla ei välitöntä vaikutusta: tarkastukset alkamassa normaalisti”. Muoto on nyt riittävän lähellä oikeaa.
30.4., tänään. Turun Sanomien pääkirjoitussivulle tömähtää sekava teksti otsikolla: ”Purran kompostipuheet olivat pelkkää populismia”. Sen mukaan ”kompostien kyttääminen ei kuulu hallitukselle vaan alueellisille jätehuoltolautakunnille. Hallitus voi toki muuttaa jätelakia halutessaan”.
Niin voi. Hallituksessa tyypillisesti vaikutetaan lakeihin. Ja siitähän tässä on kyse. Kompostitarkastusasia kuuluu ministeri Sari Multalalle. Hänen mukaansa lainsäädännön jatkovalmistelussa ratkeaa myöhemmin se, miten asia lainsäädännössä toteutetaan.
Pääkirjoitus jatkaa: ”..ainakaan Varsinais-Suomessa kompostien tarkastuksia ei oltu vielä ehditty edes aloittaa. Ja mikä olennaisempaa, ei niitä olla hallituksen riihipäätöksellä myöskään lakkauttamassa”. ”On jokseenkin kyseenalaista, mitä tekemistä kompostitarkastuksilla on hallituksen kehysriihen kanssa”. Ja ”Kompostitarkastukset […] epäilemättä ovat kohteita, joissa järjenkäytölle ja kohtuullistamiselle olisi tarvetta. Niiden naamioiminen hallituksen säästökohteiksi on kuitenkin lähinnä sumutusta. Ei ole erityisen hyvää hallintoa, jos hallitus yrittää antaa kuvan, että se mikromanageroi asioita, jotka eivät sille kuulu. Parempaakin tekemistä luulisi olevan”.
Pääkirjoituksen logiikkaa on vaikea seurata. Se yhtäältä haluaa järkeä ja kohtuullistamista kompostitarkastuksiin, mutta toisaalta ei hyväksy sitä, että hallitus tekee asialle jotain.
Yhtäältä lehti pitää kompostitarkastuksia pikkuasiana, johon ei saisi puuttua, toisaalta se nostaa asian pääkirjoitustasolle. Jokin ei nyt täsmää.
Lehti sivuuttaa myös tyystin sen, että tarkastusten lopettaminen kuuluu osana laajaan norminpurkuun, josta hallitus kertoi osana kehysriihen tuloksia. Kohteita on kymmeniä. Turhien ja todellisuudelle vieraiden sääntöjen purku ei ole mikromanagerointia. Moisten tekeminen saattaa olla.
Summataan vielä: Turun Sanomien journalismissa näyttäisi olevan niin, että kansalaisten näkökulmasta haitallisia asioita pitää korjata, paitsi jos korjaaja on väärä taho. Tällöin ongelmia ei pidä korjata vaan haukkua korjaajat. Lapsellista.
Koti on ihmisille pyhä paikka. Yli-innokkaiden biopuuhastelijoiden kannattaisi olla erityisen varovainen tilanteissa, joissa kotirauhan piiriin kuuluville alueille laitetaan käyskentelemään viranomaisia. Harva innostuu kyyläämisestä ja kyttäämisestä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kolumnit lainsäädäntömuutokset Päivän pointti Sari Multala Kompostitarkastajat Oikaisu Turun Sanomat Riikka Purra Journalismi Populismi Kehysriihi pääkirjoitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Päivän Pointti: Elinkeinoelämä vaatii 45 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain, mutta ei kerro, mihin tulijat työllistyisivät

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Päivän pointti: Iltalehden haastattelema vihreä poliitikko lyttää asiantuntijan tittelillä ps-ministerin ajamaa kansalaisuuskoetta – asiantuntijan puoluetaustaa ei kerrota lukijoille
Viikon suosituimmat

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen
Ympäri Euroopan havahdutaan siihen tosiasiaan, että mahdottomaksi osoittautuneen maahanmuuttajien kotouttamisen nielemät resurssit voidaan käyttää paremminkin - nimittäin paluumuuton kannustimiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää














