Turun Islamilainen Kulttuurisäätiö on viime vuosien toimintakertomustensa mukaan pitänyt pankkilainaa ja ulkomaista sijoitusta ”vahvoina vaihtoehtoina” moskeijahankkeen rahoittamiseksi. Säätiö on ollut yhteydessä useisiin pankkeihin ja toimittanut niille viralliset rahoitushakemukset.
Asia selviää säätiön patentti- ja rekisterihallitukselle toimitetuista tilinpäätöstiedoista.
Turkuun on puuhattu moskeijaa jo vuosia. Aiemmat moskeijahankkeet ovat hautautuneet rahoituksen, kaavoituksen ja luottamuspulan yhdistelmään.
Tilalle nousi myöhemmin uusi, eri organisaation nimellä vedetty islamilainen kulttuurikeskushanke, joka on edennyt hitaasti. Nyt sille kerätään rahaa vapaaehtoisin lahjoituksin.
Rahankeräys menossa
Hankkeen virallinen nimi on Turun islamilainen kulttuurikeskus. Sen rakentamiseksi lahjoituksia kerätään Suomessa poliisihallituksen luvalla.
Hanketta varten säätiöllä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, joka koskee Suomessa järjestettävää yleisöltä kerättävää rahankeräystä. Ulkomaisen lahjoittajan asuinpaikka ei sellaisenaan tee lahjoituksesta laitonta tai edellytä erillistä lupaa, mutta keräyksen järjestäjän lupa- ja ilmoitusvelvollisuus määräytyy Suomen rahankeräyslain mukaan.
Julkisista lähteistä ei ilmene, että säätiö olisi ilmoittanut saavansa suoraa valtionrahoitusta, mutta ulkomailta tulevat yksityiset lahjoitukset ovat mahdollisia ja jopa odotettuja. Tämä on yleistä moskeija- ja kulttuurikeskushankkeissa Euroopassa.
”Säätiö pyrkii hyvän brändin luomiseen (moskeija)hankkeen ympärille”, vuoden 2022 toimintakertomuksessa todettiin. Säätiön omassa viestinnässä korostetaan läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu ja saudiyhteys
Islamilaisen kulttuurikeskuksen arkkitehtuuria viedään kansainväliseen suuntaan Abdullatif Al Fozan Award for Mosque Architecture -järjestön (AFAMA) järjestämällä suunnittelukilpailulla.
Kilpailun projektinomistajaksi ilmoitetaan Turku Islamic Cultural Foundation (hankkeen englanninkielinen nimi) ja järjestäjäksi AFAMA. Organisaatio on saudiliikemies Abdullatif Al Fozanin, Al Fozan Holding -konsernin perustajan, nimeä kantava kilpailujärjestö, joka on aiemmin järjestänyt vastaavia moskeija-arkkitehtuurikilpailuja muun muassa Saudi-Arabiassa.
Kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun hankekuvauksen perusteella suunnitelma on mittava: miesten rukoussaliin kaavaillaan noin 800–1 000 henkilöä ja naisten rukoussaliin noin 300 henkilöä. Kokonaisuuteen sisältyisi lisäksi kuusi luokkahuonetta, 200 neliön päiväkoti, 250 neliön nuorisokeskus, 120 hengen keittiö- ja ruokailutila, kahdeksan vuokrattavaa liiketilaa sekä noin sadan auton pysäköintialue.
AFAMA-kilpailun ja hankkeen todellisen rahoituksen välistä suhdetta ei ole vahvistettu. Suunnittelukilpailun järjestäminen ei sellaisenaan todista, että AFAMA tai Abdullatif Al Fozan rahoittaisi itse rakennushanketta. Kyse voi olla puhtaasti arkkitehtuurikilpailusta ilman rahoituskytköstä.
Turun Islamilaisella Kulttuurisäätiöllä on ollut yhteys myös saksalaiseen moskeijayhdyskuntaan. Toimintakertomuksessaan säätiö nimeää yhteistyötahokseen saksalaisen IKRE MUNCHEN -toimijan. Kyse on Münchenin bosnialaisten moskeijayhteisöstä.
Aiemmat hankkeet kaatuivat rahoitusepäselvyyksiin
Suomessa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö ulkomaisen rahoituksen keräämistä uskonnollisille yhteisöille rajoittaa tai valvoa tarkemmin. Poliitikot ja viranomaiset ovat epäilleet, että Persianlahden valtioihin kytkeytyvä moskeijarahoitus toisi mukanaan ideologista vaikuttamista ja radikalisoitumisriskin.
Turun muslimien aiempi vuoden 2009 moskeijahanke kaatui osin siksi, että ulkomaisen rahoituksen ehdot ja lähteet herättivät epäilyksiä.
Samoin kävi Helsingin yli 110 miljoonan euron suurmoskeijahankkeelle vuonna 2017. Sen suunnittelu tukeutui merkittävään Persianlahden alueelta tulevaan rahoitukseen. Hankkeen rahoituksen alkuperästä, ehdoista ja mahdollisista vaikutuksista käytiin kiistaa, kunnes tonttivaraus vedettiin pois joulukuussa 2017.