SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas totesi aiemmin HS:lle, ettei palkkakatto koskisi SOSTEa, koska järjestöllä on ”muita tuloja, kuten jäsenmaksutuloja”. Tilinpäätösten mukaan 84 prosenttia SOSTEn tuloista tulee valtiolta, eli veronmaksajilta.
SOSTE esiintyy julkisuudessa sote-järjestöjen kurjistumista vastaan taistelevana kansalaisyhteiskunnan puolustajana. SOSTE on järjestöjen kattojärjestö, jonka oma pääoma on lähes kolme miljoonaa euroa ja tase yli 3,5 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa.
Rahat ja pankkisaamiset ovat kasvaneet kolmessa vuodessa 741 886 eurosta 1 161 760 euroon – yli 56 prosenttia – samalla kun STM:n ja STEAn avustukset ovat pienentyneet 3,47 miljoonasta 2,88 miljoonaan euroon. (Lähde: Tilinpäätös 2023, 2024, 2025)
SOSTEn tärkein yksittäinen varallisuuserä on 1,586 miljoonan euron toimitilaosakeomistus Helsingin keskustassa sijaitsevassa Kiinteistö Oy Heimolassa, jonka hankintaan käytettiin aikanaan RAY:n avustusvaroja 2,8 miljoonaa euroa. Lisäksi taseessa on Nordean kapitalisaatiosopimus noin 560 000 euron markkina-arvolla sekä Osuuspankin tuotto-osuuksia 200 000 eurolla. Silti SOSTEn tuloista valtaosa tulee valtiolta STM:n ja STEAn avustuksina.
SOSTE siis puhuu pienituloisten asemasta yhteiskunnallisena edunvalvojana, ei varattomana avunsaajana.
Kassapuskuria on rakennettu tietoisesti
Kiukas myöntää, että ylijäämä on ollut tietoinen valinta.
– Koska lisäleikkauksia on ollut odotettavissa, tehtäviä ei ole täytetty vaan on tehty ylijäämää ja vastaavasti siirretty avustusta käytettäväksi myöhempinä aikoina muutoksen hallitsemiseksi.
SOSTE teki ylijäämäisen tuloksen sekä vuonna 2024 että 2025, vaikka valtionavustuksia leikattiin.
Kiukas sanoo, että ylijäämä on syntynyt muusta kuin STEA-rahoitetusta toiminnasta. Hän vakuuttaa, että varallisuuden tuottoa käytetään jatkuvan toiminnan rahoittamiseen.
Kiukkaan mukaan SOSTEn muu varallisuus riittäisi toiminnan pyörittämiseen ”vain muutamaksi kuukaudeksi”, eikä STEA luokittele SOSTEa varakkaaksi järjestöksi.
Kiinteistö nielee yli 400 000 euroa vuodessa
SOSTEn toimitiloihin on rakennettu kokouskeskus, joka tuotti vuonna 2025 tuloja noin 45 600 euroa, mutta jonka kulut olivat 458 500 euroa. Tappio oli yli 400 000 euroa yhdessä vuodessa. Kiukas perustelee tilaratkaisua sillä, että toimitilat ovat koko sote-järjestökentän käytössä ja SOSTE vuokraa niitä omakustannusperiaatteella 12 jäsenjärjestölle.
SOSTE käyttää avustusrahojaan laajaan vaikuttamistoimintaan: vuosikertomuksen mukaan vuonna 2025 järjestö teki 500 vaikuttamistoimenpidettä ministereihin ja puolueisiin, antoi 86 lausuntoa ja sai mediassa 765 mainintaa.
Kansalaisjärjestöt elävät valtiosta
Hallituspuolueiden piirissä on korostettu, että kansalaisjärjestöjen pitäisi olla nimensä mukaisesti kansalaisten, ei valtion rahoittamia. SOSTE toimii sote-järjestöjen kattona, joka on itse lähes täysin verovarojen varassa ja jonka jäsenjärjestöt elävät nekin pääosin julkisista avustuksista.
Kiukas vastaa kritiikkiin.
– Sote-järjestöillä on Suomessa pitkä historia: ne auttavat lapsiperheitä, vanhuksia, vammaisia, pitkäaikaissairaita ja kriisejä kohdanneita sekä toimivat näiden ryhmien äänitorvina päätöksenteossa. Leikkaukset johtavat pitkällä aikavälillä suurempiin kustannuksiin julkiselle palvelujärjestelmälle kuin mitä lyhyen aikavälin säästöt tuovat.
Palkkakattoprosessi ei maistu
Wille Rydmanin palkkakattoehdotuksesta Kiukas sanoo nyt, ettei SOSTE ole kritisoinut itse ideaa vaan päätöksentekotapaa.
– Aiemmat muutokset avustusjärjestelmään on tavattu tehdä yhteisissä työryhmissä tai vähintään keskustellen järjestökentän kanssa. Nyt tämä vuorovaikutus puuttui.
Kohtuulliset palkat on jo kirjattu lakiin yleishyödyllisyyden ehdoksi. Pääsihteeri on myöntänyt, että SOSTEssa maksetaan yli 75 000 euron vuosipalkkoja pienelle osalle henkilöstöä.
SOSTE on tietoisesti rakentanut kassapuskurin, omistaa miljoonaomaisuutta ja saa 84 prosenttia rahoistaan veronmaksajilta – samalla kun se vastustaa leikkauksia 500 vaikuttamistoimenpiteellä vuodessa. Moni saattaa jo perustellusti luokitella SOSTEn verovaroin ylläpidetyksi vaikuttajaorganisaatioksi pikemmin kuin kansalaisjärjestöksi.
