Pitkien etäisyyksien Suomessa uimahalleihin on usein matkaa. Tämä tekee koulujen uintiopetuksen järjestämisestä haasteellista. Moni luokka pääsee uimaan vain kerran lukuvuodessa johtuen kuljetuskustannuksista ja ajankäytöstä, pohtii perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
– Eräs kiinnostava idea uimataidon aktivoimiseksi olisi vehmaalaisen liikunnan ja terveystiedon opettaja Susanna Salon kehittämä uintidiplomi, joka suoritettaisiin kuin lukudiplomi suomen kielen opintojen yhteydessä. Varsinais-Suomessa on aloitettu pilottihanke aiheesta 3.-5.-luokkalaisten kanssa, ja käytäntö on osoittautunut toimivaksi. Mallissa oppilaita siis aktivoidaan käymään enemmän uimassa vapaa-ajallaan huoltajiensa toimesta. Suomessa on paljon haja-asutusalueita, joten uintidiplomi sopisi käytettäväksi laajemmin.
Diplomi suoritetaan harjoittelun ja ponnistelun kautta
Diplomin suorittaminen pitäisi sisällään kolme eri osiota: omatoimiuinnit, uimataitosuoritukset koulun uintituntien yhteydessä sekä avovesiuinnit. Suoritustasoja olisi kaksi – basic ja super, joista oppilas voisi valita itselleen sopivimman. Uintisuoritukset merkittäisiin uintipassiin (oppilaille jaettavaan vihkoseen, joka sisältää myös kaikki ohjeet).
Jokaiseen suoritukseen vaadittaisiin osion mukaan huoltajan, opettajan ja avovesiuinneista vastaavan henkilön kuittaukset. Omatoimiuinneissa vaatimuksena olisi lisäksi niin sanottu virtuaalipassi, joka mahdollistaisi minkä tahansa uimahallin tai kylpylän käyttämisen.
– Uintidiplomin ideana ei ole saada suoritettua sitä heti, vaan harjoittelun ja ponnistelun kautta. Siksi esimerkiksi uintikertoja on monta ja jotkin taito-osiot ovat selkeästi haastavia. Diplomin suorittamiseen on aikaa yksi lukuvuosi. Hankkeen laajetessa luotaisiin jokaiselle ikäryhmälle sopivat uudet osiosisällöt.
– Jätin maaliskuussa 2026 eduskunnassa toimenpidealoitteen uintidiplomista Susanna Salon ideaan pohjautuen, Elomaa kertoo.