LEHTIKUVA
Perussuomalaiset muistuttaa, että vaikka Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen vakava, se olisi kuitenkin huomattavasti pahempi ilman hallituksen tekemiä päätöksiä. Perussuomalaiset korostaa hallituksen työn olevan edelleen kesken ja työn jatkuvan myös seuraavalla vaalikaudella. Seuraava hallitus joutuu jatkamaan tiukkaa menokuria, kasvua ja priorisointia.
Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että julkisen talouden korjaaminen vaatii ainakin kahden vaalikauden työn.
– Edeltäjä, Marinin-Saarikon tuhlaajahallitus, oli täysin kyvytön tekemään oikeastaan yhtään mitään julkisen talouden korjaamiseksi. Päinvastoin: rahareikiä synnytettiin lisää.
Perussuomalaiset muistuttaa maailmanlaajuisten kriisien ja koko Euroopan turvallisuusympäristön hyökkäyssodalla muuttaneen roistovaltio Venäjän vaikeuttavan jo ennestään vaikeaa tilannetta. Simula painotti hallituksen joutuneen korjaamaan pitkään kertynyttä velka- ja menoperintöä äärimmäisen vaikeassa maailmantilanteessa.
– Venäjä jatkaa edelleen, jo viidettä vuotta, raiskaamista, murhaamista ja kiduttamista Ukrainassa, mikä vaatii meiltä ei ainoastaan ukrainalaisten tukemista ja tärkeiden oppien ottamista vaan myös puolustuksemme kehittämistä ja siihen panostamista sekä koko suomalaisen yhteiskunnan varautumisen parantamista.
Simula korosti, että jos Suomen peruspilarit pettävät, jäljelle ei jää enää mitään.
– Jos yhteiskuntarauha järkkyy ja sisäinen turvallisuustilanne pettää, meillä ei ole mitään. Jos rajamme tai puolustuksemme pettää, meillä ei ole mitään, Simula luetteli.
– Jos kykymme tuottaa ruokaa tai huoltovarmuutemme pettää, meillä ei ole mitään. Mikäli valtiontalous romahtaa, meillä ei ole mitään.
Perussuomalaiset näkee, että taloudessa on palattava perusasioiden äärelle. Simula totesi, että nykyisen taloustilanteen keskelläkin jotkut tahot kehtaavat vielä väittää, ettei mistään järjestöavustuksista voisi säästää.
– Tuensaajissa on ollut syyrialaista ystävyysseuraa, afrikkalaisyhdistyksiä, Lähi-idän naistenyhdistystä, somaleiden perheyhdistystä, somalinaisten kehitystä ja somalialaisliittoa, Simula luetteli.
– Ei niillä ole suomalaisten peruspalveluiden kanssa mitään tekemistä!
Perussuomalaiset korostivat jo ennen viime eduskuntavaaleja, että menoleikkaukset on kohdistettava ennen kaikkea valtion toissijaisiin menoihin. Simula totesi, että tätä linjaa perussuomalaiset ovat hallituksessa edistäneet.
– Kehitysavusta on leikattu ennätykselliset 1,3 miljardia euroa. Valtionhallintoon kohdistetaan liki 700 miljoonan euron säästöt. Ylen rahoitusta on leikattu. Verotusjärjestelmää on muokattu yksinkertaisemmaksi ja byrokratiaa purettu, Simula luetteli.
– Unohtamatta tietenkään maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, jotka vähentävät yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa maahanmuuttoa entisen ”rajat auki koko maailmalle” -politiikan sijaan.
Perussuomalaiset näkee, että vaikeista lähtötilanteista huolimatta hallitus on kyennyt tekemään lukuisia suomalaisten elämää helpottavia päätöksiä. Simula nosti esille työn ja yrittämisen verotuksen keventämisen, autoilun verotuksen historiallisen suuren madaltamisen ja maatalouden kannattavuuden parantamisen hallituksen lakimuutoksilla.
– Kokonaisturvallisuudesta on pidetty huolta, peruskoulun rahoitusta kasvatettu ja – vaikka kuinka isoon ääneen opposition huutokuoro eturivissä melskaisi – hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut.
Perussuomalaiset ihmettelee opposition vappuna antamaa ilmoitusta, jossa he kertoivat yrittävänsä vakavissaan kaataa hallituksen.
– Mitäpä meinasitte tarjoilla vaihtoehdoksi? Simula kysyi.
Simula totesi SDP:n harrastavan sika säkissä -politiikkaa.
– Olette mukana velkajarrussa: vaaditte yhdellä kädellä lisää leikkauksia ja samalla vastustatte toisella. Haluatte lisää ilmastotekoja, siis lisää syitä kurittaa suomalaisia ties minkälaisilla uusilla veroilla ja kustannuksilla, Simula ihmetteli.
– Mistä SDP kaivaa säästöt? Kukaan ei tiedä, koska ette pääse siitä edes keskenänne yhteisymmärrykseen.
Simula nosti esille myös keskustan, joka oli ilmeisesti kysynyt tyhjän paperin täytteeksi apua tekoälyltä.
– ATK-kortin kaivaminen ratkaisuksi valtiontalouden ongelmiin on yhtä surkea ehdotus kuin harrastamanne maahanmuuttopolitiikka.
Perussuomalaiset korostaa, että pahinta, mitä Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisten lompakolle voisi tapahtua, olisi uusi vihervasemmistolainen hallitus.
– Velkajarrua vastustava vasemmistoliitto, kaikki kyllä kelpaa -keskusta ja kannatusmittausten suosikki, vaihtoehtoaan edelleen panttaava SDP – puolue, jossa keskitytään suomalaisten asioiden hoitamisen sijaan lähinnä kalistelemaan sarvia ja kruunuja keskenään, Simula luetteli.
– Sellaista hallitusta me perussuomalaiset emme toivo tälle maalle emmekä yhdellekään suomalaiselle.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eläkekatosta keskustelun avannut keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on saanut yllättävän liittolaisen: vasemmistoliitto on täysin samoilla linjoilla ja vihreät osittain. Yhteinen linja löytyi, vaikka Keskusta on vakuutellut, että punavihreä yhteistyö ei enää maistu.
Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti tänään eduskunnassa rohkeiden taloustoimien ja uudistusten välttämättömyyttä. Hallitus tukee epävarmoissa ja hankalissa oloissa kasvua ennen muuta yksityiselle sektorille. Purra tulkitsee jokaista säästöä vastustavan opposition yleishyökkäyksen johtuvan siitä, että se on itse täydellisen neuvoton tilanteen äärellä, kun pitäisi kyetä sopeutuksiin. Purra puhui tänään osana valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelua.
Talousrintamalta saapuu hyviä uutisia, mutta samaan aikaan koko oppositio marssii yhteiseen hyökkäykseen välikysymyksellä talouspolitiikkaa vastaan. Ajoitus herättää väistämättä kysymyksen opposition motiiveista.
Yritykset suunnittelevat investointejaan vuosiksi eteenpäin. Kun verosäännöt vaihtuvat hallituksesta toiseen, luottamus katoaa ja investoinnit suuntautuvat muualle. Hallituksen yhteisöveron alennus on siksi enemmän kuin pelkkä numero. Se on signaali valtion vakaudesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kertoo Facebookissa opposition tehneen jälleen välikysymyksen oppositiopuolueiden itse edellisessä hallituksessa tekemien päätösten aiheuttamista ongelmista. Seppänen korostaa, että pienituloisuuden kasvu 2020-luvulla liittyy ennen kaikkea maahanmuuttoon ja että sen taustalla ovat Sanna Marinin hallituksen linjaukset maahanmuuttajien houkuttelemiseksi Suomeen.
Viikon suosituimmat
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.
