LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Yritykset suunnittelevat investointejaan vuosiksi eteenpäin. Kun verosäännöt vaihtuvat hallituksesta toiseen, luottamus katoaa ja investoinnit suuntautuvat muualle. Hallituksen yhteisöveron alennus on siksi enemmän kuin pelkkä numero. Se on signaali valtion vakaudesta.
Investoinnit ovat määritelmänsä mukaan pitkäjänteisiä ja riskipitoisia hankkeita. Uutta tehdasta, tuotantolinjaa tai henkilöstölaajennusta suunnitteleva yritys tekee päätöksensä tulevaisuuteen liittyvien oletusten varassa. Verotus on yksi keskeisimmistä muuttujista, joiden varaan laskelmat tehdään.
Jos verosäännöt muuttuvat vaalikausittain, laskelmilta katoaa pohja. Ekonomisti Mikael Kuismanen on todennut asian suoraan: jos talouspolitiikka ei ole luotettavaa ja lisää epävarmuutta, yritysten into investoida vähenee tai investoinnit suuntautuvat Suomen rajojen ulkopuolelle.
Suomen yhteisövero laskee kahdella prosenttiyksiköllä vuoden 2027 alusta. Edellinen alennus tehtiin vuonna 2014, jolloin vero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Kyse on yritysten ja yhteisöjen tuloksesta maksettavasta verosta.
Hallituksen tavoitteet ovat kolmitahoiset. Ensinnäkin Suomi kilpailee kansainvälisistä investoinneista ja yhteisövero on yksi ratkaisevimmista tekijöistä, joita monikansalliset yritykset vertailevat sijaintipäätöksissään. Korkea vero ohjaa investoinnit muualle, matala houkuttelee ne kotimaahan.
Toiseksi yhteisövero vaikuttaa suoraan investointien tuottovaatimukseen: mitä korkeampi vero, sitä suurempi tuoton on oltava ennen kuin hanke on kannattava. Alennus madaltaa tätä kynnystä ja tekee useammista hankkeista taloudellisesti järkeviä.
Usein unohdetaan se, että veronalennus on myös signaali. Se kertoo yrityksille, että Suomi haluaa niiden sijoittuvan Suomeen. Ennustettavuus on yrityksille kriittistä, sillä se mahdollistaa investoinnit, rekrytoinnit ja kasvun suunnittelun.
Suurimmassa oppositiopuolueessa tätä kokonaisuutta ei näytetä ymmärtävän. Demarileiri on kritisoinut voimakkaasti hallituksen kaavailemaa yhteisöveron alennusta, erityisesti tällä viikolla hallituksen kehysriihen aikaan.
Viimeksi maanantaina SDP-kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Pia Viitanen julkaisi tiukan kannanoton, jossa hän vaati hallitusta perumaan ”käsittämättömän” yhteisöveron laskun.
SDP:n keskeinen viesti on ollut, että yhteisöveron kevennys on nykyisessä taloustilanteessa vastuuton ja tehoton toimi.
Kokemus viime kerrasta on kuitenkin rohkaiseva. Kun yhteisövero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuonna 2014, verotuotot pysyivät selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla ja ovat sittemmin kasvaneet vahvasti.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju on argumentoinut, että seurannaisvaikutukset ovat arvioitua suuremmat, kun yhteisöveron alennus lasketaan oikein. Kun laskelmiin otetaan mukaan otetaan parantuva työllisyys, lisääntyvät investoinnit ja yritysten kasvavat voitot, niin alennus maksaa itsensä julkiselle sektorille takaisin pitkällä aikavälillä.
EK:n tammikuun 2026 investointitiedustelu antaa lisätukea hallituksen linjalle: tehdasteollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat kuluvana vuonna arviolta noin 3,6 prosenttia.
Kasvu on maailmantilanteen myllerryksestä riippuen jossain vaiheessa alkamassa ja juuri nyt tehty peruminen katkaisisi mahdollisen nousevan suunnan. Kaikille on hyödyllistä muistaa, että Suomi on pieni avotalous, joka elää viennistä ja ulkomaisista investoinneista.
Meillä ei ole varaa olla epäluotettava toimija veroasioissa. Jokaisella hallituksella on täysi oikeus tehdä arvovalintoja. Kun veronalennukset on tehty ja niihin on luotettu, peruminen ei ole enää neutraali teko. Se on aktiivinen viesti siitä, että Suomessa tehtyihin sopimuksiin ja linjauksiin ei voi luottaa.
Suomen talouskasvu tarvitsee veropolitiikalta jatkuvuutta. Se ei tarkoita, että veropolitiikkaa ei saisi koskaan rukata suuntaan tai toiseen. Se tarkoittaa sitä, että muutosten pitää olla harkittuja, ennakoituja sekä johdonmukaisia.
Yhteisöveron alennus on tässä mielessä enemmän kuin taloudellinen toimenpide. Se on lupaus. Ja lupaukset kannattaa pitää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Demareiden posetiivi veivaa edelleen samaa sävelmää: ensi vuonna voimaan tuleva yhteisöveron alennus on peruttava. Kun veroa aiemmin alennettiin, verotulot kääntyivät kasvuun. SDP:lle yhteisöveron alennus näyttääkin olevan enemmän ideologinen kuin taloudellinen kysymys.
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.
Veronalennukset ovat keskeinen työkalu talouskasvun taustalla, sillä kevyempi verotaso vaikuttaa paitsi taloudellisen toimeliaisuuden määrään, myös niihin päätöksiin, joita yrityksissä tehdään, kun omistajat harkitsevat, missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa. Kasvuyritykset luovat samalla uusia työpaikkoja.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.
Suomen yhteisöverokannan tulee olla sellainen, että yritysten kannattaa sijoittua ja investoida Suomeen. Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat tahot vastustavat veronalennuksia, vaikka matalammalla verotuksella verotuotot olisivat suurempia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka samalla parantaisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.
Osaamisen romahdus uhkaa tuottavuutta. EK:n syysseminaarissa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra korosti, että peruskoulun tasoa täytyy nostaa. Lisäksi seuraavan hallituskauden on laskettava työn ja yrittämisen verotusta edelleen, jotta riskinotto kannattaisi entistä paremmin. Tämä edellyttää fiskaalista tilaa, joka syntyy käyttömenoja leikkaamalla.
Kyselytunnilla oppositiopuolueet olivat kovin huolissaan siitä, keveneekö palkansaajan kukkaro lainkaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti, että tällä hallituskaudella, kun otetaan huomioon lapsikorotus, työn verotus kevenee noin 1,8 miljardia euroa.
Viikon suosituimmat
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.
Irakilaiskaksosten tapaus on nostanut esiin Suomessa maksettujen koppikorvausten korkean tason ja toimii esimerkkinä tilanteista, joihin hallitus pyrkii nyt puuttumaan asettamalla korvauksille enimmäisrajan.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen jäi torstaina kiinni valehtelusta koskien sote-järjestöjen valtion tuista säästämistä.
Perinteinen kommunismi voi olla heikossa hapessa, mutta punaisen aatteen jälkeläiset porskuttavat kaikissa läntisissä yhteiskunnissa. Kommunismin yhteydet nykyiseen woke-ideologiaan, antirasistiseen teollisuuteen ja ympäristöliikehdintään nousevat näkyville toimittaja, tietokirjailija Pekka Virkin tuoreessa tietokirjassa.
