Kansanedustaja Minna Reijonen kysyi kirjallisessa kysymyksessään, miten Suomi suhtautuu mahdollisiin korvausasioihin, jos räjähdelastissa olevan droonin osuessa kohdalle esimerkiksi suomalaisen koti tuhoutuu tai tulee henkilövahinkoja tai vammoja. Kuka tai mikä taho osallistuu korvauksiin ja miten?
– Miten tätä on ajateltu jatkossa huomioida, sillä esimerkiksi aineelliset vahingot droonin osuessa omakotitaloon voivat olla yksityiselle henkilölle tai perheelle suhteellisen isot? Miten suhtaudutaan, jos drooni tekee vahinkoa, mutta ei ole tiedossa, onko se sotaa käyvästä maasta lähtöisin vai ei? Reijonen kysyi ja jatkoi:
– Miten Suomessa suhtaudutaan korvauksiin, kun Suomi ei ole sodassa, mutta droonivahinkoja voi kuitenkin tulla?
Laki ei korvaa
Anna-Kaisa Ikosen antamasta vastauksesta ilmenee, että Suomessa ei ole erityistä lakia, joka korvaisi ulkomailta peräisin olevan Suomeen harhautuneen droonin aiheuttamia esineellisiä tai taloudellisia vahinkoja, vaan valtion varoista korvauksia voitaisiin maksaa vain sellaisessa tilanteessa, jossa vahinko aiheutuisi valtion virheen tai laiminlyönnin seurauksena.
Sen sijaan henkilövahinkoja voitaisiin mahdollisesti korvata rikosvahinkolain perusteella, jos valtio ei olisi vastuullinen vahinkoon. Harhautuneen droonin tapauksessa voitaisiin esimerkiksi katsoa droonin lennättäjän mahdollisesti syyllistyneen rikokseen, kuten vaaran aiheuttamiseen, vahingontekoon tai vammantuottamukseen. Rikosvahinkokorvaus on kuitenkin vastauksen perustella toissijainen muihin korvauksiin, kuten vakuutuksiin, nähden.
Reijonen: Aukko lainsäädännössä korjattava
Reijonen pitää huolestuttavana sitä, että vaikka lainsäädäntöä on, saattaisi vahingon kärsinyt joutua käymään pitkiä taisteluja korvauksen saamiseksi valtionkonttorilta tai vakuutusyhtiöltä, sillä minkäänlaista ennakkotapausta vastaavanlaisesta tilanteesta ei ole olemassa.
– Tulen miettimään, mitä lainsäädännöllisiä toimia voisimme tehdä tämän kysymyksen selkeyttämiseksi. Pidän tärkeänä osana varautumista sitä, että kansalaistemme terveys ja omaisuus ovat lainsäädännön silmissä turvattuna kaikissa tilanteissa ja vahingon sattuessa korvaukset on mahdollista saada ilman tarpeetonta huolta ja epävarmuutta. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi valtion virheellisen toiminnan tai laiminlyönnin ehdon höllentäminen edellä mainittujen kysymysten kaltaisessa tilanteessa, pohtii Reijonen.
