LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen jätti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy droonien mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Viime aikoina Suomen alueelle harhautuneet droonit ovat herättäneet aiheellista pohdintaa siitä, mikä taho korvaisi vahingot esimerkiksi tilanteessa, jossa kansalaisen omaisuus vahingoittuisi harhautuneen droonin vuoksi.
Useat vakuutukset sisältävät rajoituksia liittyen sotaan ja aseelliseen konfliktiin. Vaikka vakuutus muuten korvaisi ennalta-arvaamattomat ja äkilliset vahingot, niin tällaisessa tapauksessa korvaaminen ei olisi yksiselitteistä, sillä ennakkotapausta ei ole. Minna Reijonen pitää kansalaisten omaisuuden suojaamisen kannalta tärkeänä, että toimintatavat korvaamisen suhteen olisivat jo valmiiksi selkeitä.
– Kansalaiselle esimerkiksi kodin tuhoutuminen asumiskelvottomaksi olisi jo yksinään raskasta, mutta vielä raskaamman tilanteesta tekisi taistelu korvauksista ja sijaisasuntojärjestelyistä. Keinomme vaikuttaa vakuutusehtoihin ovat rajalliset, mutta mikä olisi esimerkiksi valtion rooli korvaamisessa? pohtii Reijonen.
Kirjallisessa kysymyksessään Reijonen haluaa tietää, miten Suomi suhtautuu mahdollisiin korvausasioihin, jos räjähdelastissa olevan droonin osuessa kohdalle esimerkiksi suomalaisen koti tuhoutuu tai tulee henkilövahinkoja tai vammoja.
– Kuka tai mikä taho osallistuu korvauksiin ja miten, ja miten tätä on ajateltu jatkossa huomioida, sillä esimerkiksi aineelliset vahingot droonin osuessa omakotitaloon voivat olla yksityiselle henkilölle tai perheelle suhteellisen isot? Reijonen kysyy.
– Miten suhtaudutaan, jos drooni tekee vahinkoa, mutta ei ole tiedossa, onko se sotaa käyvästä maasta lähtöisin vai ei, ja miten Suomessa suhtaudutaan korvauksiin, kun Suomi ei ole sodassa, mutta droonivahinkoja voi kuitenkin tulla?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruuhka-Suomessa Uudellamaalla annettiin perjantaina aamuyöllä vaaratiedote drooniuhasta. Sisäministeriö kehotti kansalaisia pysymään neljän seinän sisällä ja kaukana ikkunoista. Samalla lentoja ja laivavuoroja reititettiin uudelleen. Puolustusvoimat varautui voimankäyttöön eli droonien alas ampumiseen tarvittaessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kehottaa Ukrainan vierailunsa aikana tekemiensä havaintojen pohjalta Suomen päättäjiä heräämään Venäjän uhkaan välittömästi. Antikaisen mukaan ukrainalaiset eivät halua Suomen joutuvan sotaan, mutta Venäjän tuntiessaan tietävät, että meidän on oltava valmiita siihen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola vaatii yli kymmenen vuotta sitten lakkautetun Kotkan rannikkoalueen varuskunnan takaisin käyttöön. Hänen mukaansa Kirkonmaan ja Rankin saarilla toimivat varusmiehet auttaisivat droonien havainnoinnissa, torjunnassa sekä mahdollisissa öljyvahingoissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen puolustusministerille Pohjois-Karjalan turvallisuuden ja puolustuskyvyn vahvistamisesta. Antikainen vaatii puolustusministeriltä toimia Pohjois-Karjalan turvallisuuden ja puolustuskyvyn parantamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta vahvistamaan sotilaallista läsnäoloa Pohjois-Karjalassa ja pitää tervetulleena sitä, että myös keskusta on lähtenyt mukaan keskusteluun Itä-Suomen turvallisuuden parantamisesta. Antikainen korostaa, että muuttunut turvallisuustilanne edellyttää konkreettisia toimia eikä pelkkiä puheita.
Viikon suosituimmat
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Ympäri Euroopan havahdutaan siihen tosiasiaan, että mahdottomaksi osoittautuneen maahanmuuttajien kotouttamisen nielemät resurssit voidaan käyttää paremminkin - nimittäin paluumuuton kannustimiin.
Vihreä puolue sai peräti kaksi transsukupuolista ehdokasta läpi Skotlannin alueparlamenttivaaleissa. Toinen heistä on ei-binäärinen tamilimaahanmuuttaja, jonka opiskelijaviisumi päättyy vuoden lopussa. Tuore kansanedustaja onkin aloittanut rahankeräyksen saadakseen kokoon jatko-opiskelijan oleskelulupaan vaadittavat kaksituhatta puntaa.
