LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää tärkeänä, että hallitus helpottaa työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan avoimissa korkeakouluopinnoissa ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä.
Hallitus esittää, että 25 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat voisivat jatkossa opiskella avoimia korkeakouluopintoja yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa ilman, että opinnot vaikuttaisivat heidän oikeuteensa saada työttömyysetuutta.
– Etenkin heikon suhdannetilanteen aikana on käsittämätöntä, että työttömän työntekijän mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan opiskelemalla on rajoitettu. Kun työmarkkinat ovat vaikeat, juuri silloin ihmisten pitäisi voida päivittää osaamistaan ja vahvistaa mahdollisuuksiaan työllistyä, Jari Koskela sanoo.
Nykytilanteessa avoimet korkeakouluopinnot ovat voineet johtaa työttömyysetuuden katkeamiseen, jos opinnot on katsottu päätoimisiksi. Työnhakijan on pitänyt selvittää opintojen vaikutusta työttömyysturvaan, vaikka kyse olisi ollut yksittäisistä kursseista tai työnhaun rinnalla tapahtuvasta osaamisen päivittämisestä.
– On ollut järjetöntä, että oman osaamisen ja työmarkkina-aseman parantaminen on voinut aiheuttaa työttömälle sanktion. Työttömän ei pidä joutua valitsemaan työnhaun ja oman osaamisensa kehittämisen välillä silloin, kun opiskelu ei tosiasiassa estä työn hakemista tai vastaanottamista, Koskela toteaa.
Koskela korostaa, että muutos ei poista työnhakijan velvollisuuksia. Työttömällä työnhakijalla säilyy jatkossakin velvollisuus hakea työtä, ottaa vastaan kokoaikatyötä ja osallistua tarjottuihin työllistymistä edistäviin palveluihin.
Koskela pitää esitystä myös tärkeänä byrokratian purkuna. Kun avoimia korkeakouluopintoja ei tarvitse jatkossa erikseen selvittää työttömyysturvan näkökulmasta, vähenee sekä työnhakijoiden epävarmuus että viranomaisten hallinnollinen työ.
– Työnhakupalveluiden pitää tukea työllistymistä, ei rakentaa tarpeettomia esteitä ihmisten eteen. Tämä muutos selkeyttää sääntöjä, vähentää paperinpyöritystä ja antaa työttömille paremmat mahdollisuudet pitää osaamisensa ajan tasalla, Koskela sanoo.
Koskela muistuttaa, että hallitus on tehnyt myös muita muutoksia työnhakupalveluihin. Niillä on lisätty virkailijoiden harkintavaltaa ja tuotu järjestelmään tarpeellista joustavuutta.
– Perussuomalaisille on tärkeää, että työttömyysturva kannustaa työntekoon ja työnhakuun, mutta samalla järjestelmän pitää olla järkevä. Kaikkea ei pidä ratkaista kaavamaisilla rangaistuksilla, vaan virkailijoilla on oltava mahdollisuus käyttää harkintaa ihmisten todellisissa tilanteissa, Koskela sanoo.
Esityksen taloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi, mutta sen käytännön merkitys voi olla monelle työttömälle suuri. Muutos lisää ennakoitavuutta ja madaltaa kynnystä osallistua avoimiin korkeakouluopintoihin työttömyyden aikana.
– Työttömyysturvan ehtoja ei tässä löysennetä, mutta järjestelmään tuodaan tervettä järkeä. Kun ihminen haluaa käyttää työttömyysaikaa osaamisensa parantamiseen, yhteiskunnan ei pidä laittaa kapuloita rattaisiin. Tämä on oikeudenmukainen ja työllistymistä tukeva muutos, Koskela päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.
Tanskassa ihmiset on saatu töihin käyttämällä työvoiman liikuttamisessa porkkanan apuna työllistymistä edistävää ohjausta.
Viikon suosituimmat
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa esitettiin video Espoon Kauklahdessa tapahtuneesta nuorten tekemästä joukkopahoinpitelystä ja puukotuksesta. Tekijät jahtasivat heille entuudestaan tuntematonta uhria lähijunassa ja seurasivat häntä asemalta alikulkutunneliin, jossa he pahoinpitelivät uhrin.
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Lue lisää
Lue lisää
